Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   be Парадкавыя лічэбнікі

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [шэсцьдзесят адзін]

61 [shests’dzesyat adzіn]

Парадкавыя лічэбнікі

[Paradkavyya lіchebnіkі]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. Пе-шы-м-сяц – --удзе-ь. П---- м---- – с-------- П-р-ы м-с-ц – с-у-з-н-. ----------------------- Першы месяц – студзень. 0
Pershy---syat--– -t-dzen’. P----- m------ – s-------- P-r-h- m-s-a-s – s-u-z-n-. -------------------------- Pershy mesyats – studzen’.
Toinen kuukausi on helmikuu. Д-угі -е------л--ы. Д---- м---- – л---- Д-у-і м-с-ц – л-т-. ------------------- Другі месяц – люты. 0
D-ug-----y--s-–--y-ty. D---- m------ – l----- D-u-і m-s-a-s – l-u-y- ---------------------- Drugі mesyats – lyuty.
Kolmas kuukausi on maaliskuu. Трэц-----яц---с-к---к. Т---- м---- – с------- Т-э-і м-с-ц – с-к-в-к- ---------------------- Трэці месяц – сакавік. 0
Tr---- m------ – sa--v-k. T----- m------ – s------- T-e-s- m-s-a-s – s-k-v-k- ------------------------- Tretsі mesyats – sakavіk.
Neljäs kuukausi on huhtikuu. Ча-в-р-- ме--- –-к-а-а---. Ч------- м---- – к-------- Ч-ц-ё-т- м-с-ц – к-а-а-і-. -------------------------- Чацвёрты месяц – красавік. 0
C--tsv--t- -e---ts –-----avіk. C--------- m------ – k-------- C-a-s-e-t- m-s-a-s – k-a-a-і-. ------------------------------ Chatsverty mesyats – krasavіk.
Viides kuukausi on toukokuu. Пя-ы--еся--–---й. П--- м---- – м--- П-т- м-с-ц – м-й- ----------------- Пяты месяц – май. 0
P-aty-m---ats-- m-y. P---- m------ – m--- P-a-y m-s-a-s – m-y- -------------------- Pyaty mesyats – may.
Kuudes kuukausi on kesäkuu. Шос---ме-------э-в--ь. Ш---- м---- – ч------- Ш-с-ы м-с-ц – ч-р-е-ь- ---------------------- Шосты месяц – чэрвень. 0
Shos-y-me-yats –--h-----’. S----- m------ – c-------- S-o-t- m-s-a-s – c-e-v-n-. -------------------------- Shosty mesyats – cherven’.
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Шэс---ме--ц---–--эта п---в- ---а. Ш---- м------ – г--- п----- г---- Ш-с-ь м-с-ц-ў – г-т- п-л-в- г-д-. --------------------------------- Шэсць месяцаў – гэта палова года. 0
S--s--- ----a-sa- - -eta --lova---d-. S------ m-------- – g--- p----- g---- S-e-t-’ m-s-a-s-u – g-t- p-l-v- g-d-. ------------------------------------- Shests’ mesyatsau – geta palova goda.
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, Ст-д---ь- ----, сак--і-, С-------- л---- с------- С-у-з-н-, л-т-, с-к-в-к- ------------------------ Студзень, люты, сакавік, 0
S--dze--- l-ut-- sak--і-, S-------- l----- s------- S-u-z-n-, l-u-y- s-k-v-k- ------------------------- Studzen’, lyuty, sakavіk,
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. кра--вік--ма- --ч---ен-. к-------- м-- і ч------- к-а-а-і-, м-й і ч-р-е-ь- ------------------------ красавік, май і чэрвень. 0
k-a-avіk---ay і --e-v-n’. k-------- m-- і c-------- k-a-a-і-, m-y і c-e-v-n-. ------------------------- krasavіk, may і cherven’.
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. Сё-ы-----ц----іпень. С--- м---- – л------ С-м- м-с-ц – л-п-н-. -------------------- Сёмы месяц – ліпень. 0
Se---me---t--–--і--n-. S--- m------ – l------ S-m- m-s-a-s – l-p-n-. ---------------------- Semy mesyats – lіpen’.
Kahdeksas kuukausi on elokuu. Восьм--м--я- –-ж---е--. В----- м---- – ж------- В-с-м- м-с-ц – ж-і-е-ь- ----------------------- Восьмы месяц – жнівень. 0
Vo-’-y me----- - -h-і---’. V----- m------ – z-------- V-s-m- m-s-a-s – z-n-v-n-. -------------------------- Vos’my mesyats – zhnіven’.
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. Дз-вя-ы м-----–-вер--е-ь. Д------ м---- – в-------- Д-е-я-ы м-с-ц – в-р-с-н-. ------------------------- Дзевяты месяц – верасень. 0
Dze-y--y --sy--- ----r--e-’. D------- m------ – v-------- D-e-y-t- m-s-a-s – v-r-s-n-. ---------------------------- Dzevyaty mesyats – verasen’.
Kymmenes kuukausi on lokakuu. Д--с------сяц – к--тр-ч-і-. Д------ м---- – к---------- Д-е-я-ы м-с-ц – к-с-р-ч-і-. --------------------------- Дзесяты месяц – кастрычнік. 0
D--s-a-y---sya-- ---ast-ych---. D------- m------ – k----------- D-e-y-t- m-s-a-s – k-s-r-c-n-k- ------------------------------- Dzesyaty mesyats – kastrychnіk.
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. А--і-а--ат- м-с-ц – -іс---а-. А---------- м---- – л-------- А-з-н-ц-а-ы м-с-ц – л-с-а-а-. ----------------------------- Адзінаццаты месяц – лістапад. 0
Ad-іn-ts--at- --s--t- –-lі----ad. A------------ m------ – l-------- A-z-n-t-t-a-y m-s-a-s – l-s-a-a-. --------------------------------- Adzіnatstsaty mesyats – lіstapad.
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. Д-а-а-цат--м-ся--- с--ж--ь. Д--------- м---- – с------- Д-а-а-ц-т- м-с-ц – с-е-а-ь- --------------------------- Дванаццаты месяц – снежань. 0
Dv-nats-s-t--mes---s --sn--h-n-. D----------- m------ – s-------- D-a-a-s-s-t- m-s-a-s – s-e-h-n-. -------------------------------- Dvanatstsaty mesyats – snezhan’.
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. Дв----ц--- м---ца- --гэта г-д. Д--------- м------ – г--- г--- Д-а-а-ц-ц- м-с-ц-ў – г-т- г-д- ------------------------------ Дванаццаць месяцаў – гэта год. 0
Dv-----t--ts’ me-yat--u - --ta g-d. D------------ m-------- – g--- g--- D-a-a-s-s-t-’ m-s-a-s-u – g-t- g-d- ----------------------------------- Dvanatstsats’ mesyatsau – geta god.
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, Ліп-нь---ні-е-ь---ер---н-, Л------ ж------- в-------- Л-п-н-, ж-і-е-ь- в-р-с-н-, -------------------------- Ліпень, жнівень, верасень, 0
Lі-e--- z-nіv-n’, veras--’, L------ z-------- v-------- L-p-n-, z-n-v-n-, v-r-s-n-, --------------------------- Lіpen’, zhnіven’, verasen’,
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. к---рычнік,-----ап---- с-еж-н-. к---------- л------- і с------- к-с-р-ч-і-, л-с-а-а- і с-е-а-ь- ------------------------------- кастрычнік, лістапад і снежань. 0
kastry-hnіk,-----apa--і s---h--’. k----------- l------- і s-------- k-s-r-c-n-k- l-s-a-a- і s-e-h-n-. --------------------------------- kastrychnіk, lіstapad і snezhan’.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…