Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   lv Kārtas skaitļa vārdi

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [sešdesmit viens]

Kārtas skaitļa vārdi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. P-rmais------i---r janv-r-s. P------ m------ i- j-------- P-r-a-s m-n-s-s i- j-n-ā-i-. ---------------------------- Pirmais mēnesis ir janvāris. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. O---is-m--e-i- i--f---uā--s. O----- m------ i- f--------- O-r-i- m-n-s-s i- f-b-u-r-s- ---------------------------- Otrais mēnesis ir februāris. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. T--š--- ---esis i- -art-. T------ m------ i- m----- T-e-a-s m-n-s-s i- m-r-s- ------------------------- Trešais mēnesis ir marts. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. C-t----is -ē-es-s -r -prī--s. C-------- m------ i- a------- C-t-r-a-s m-n-s-s i- a-r-l-s- ----------------------------- Ceturtais mēnesis ir aprīlis. 0
Viides kuukausi on toukokuu. Pie----s ----si- i- ---j-. P------- m------ i- m----- P-e-t-i- m-n-s-s i- m-i-s- -------------------------- Piektais mēnesis ir maijs. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. Se-t--- m--esis--- j-n---. S------ m------ i- j------ S-s-a-s m-n-s-s i- j-n-j-. -------------------------- Sestais mēnesis ir jūnijs. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Seš--mēneši-i- pus-ads. S--- m----- i- p------- S-š- m-n-š- i- p-s-a-s- ----------------------- Seši mēneši ir pusgads. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, J-n-āris--f----āri-----rts, J-------- f--------- m----- J-n-ā-i-, f-b-u-r-s- m-r-s- --------------------------- Janvāris, februāris, marts, 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. aprī--s,-mai-- u- -----s. a------- m---- u- j------ a-r-l-s- m-i-s u- j-n-j-. ------------------------- aprīlis, maijs un jūnijs. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. Sep-īt-----ēnes-s-ir -ū---s. S-------- m------ i- j------ S-p-ī-a-s m-n-s-s i- j-l-j-. ---------------------------- Septītais mēnesis ir jūlijs. 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. A-t----- m--e--s-i- ---ust-. A------- m------ i- a------- A-t-t-i- m-n-s-s i- a-g-s-s- ---------------------------- Astotais mēnesis ir augusts. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. D-v-ta-s--ēnes-s-ir--ep--mb-i-. D------- m------ i- s---------- D-v-t-i- m-n-s-s i- s-p-e-b-i-. ------------------------------- Devītais mēnesis ir septembris. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. D-s-i--i- mēnes-- i--ok-o----. D-------- m------ i- o-------- D-s-i-a-s m-n-s-s i- o-t-b-i-. ------------------------------ Desmitais mēnesis ir oktobris. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. V---------tais ---e--- i- n---m----. V------------- m------ i- n--------- V-e-p-d-m-t-i- m-n-s-s i- n-v-m-r-s- ------------------------------------ Vienpadsmitais mēnesis ir novembris. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. D-v---s-ita-s-m-n-----i- --c--b--s. D------------ m------ i- d--------- D-v-a-s-i-a-s m-n-s-s i- d-c-m-r-s- ----------------------------------- Divpadsmitais mēnesis ir decembris. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. Di-p-d-m-t--ēneš---r viens--ads. D--------- m----- i- v---- g---- D-v-a-s-i- m-n-š- i- v-e-s g-d-. -------------------------------- Divpadsmit mēneši ir viens gads. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, Jūli--,-a-g-s--- s---e--ris, J------ a------- s---------- J-l-j-, a-g-s-s- s-p-e-b-i-, ---------------------------- Jūlijs, augusts, septembris, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. o--obr-s---o---br-s -n ---em--i-. o-------- n-------- u- d--------- o-t-b-i-, n-v-m-r-s u- d-c-m-r-s- --------------------------------- oktobris, novembris un decembris. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…