Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   kn ಕ್ರಮ ಸಂಖ್ಯೆಗಳು

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

೬೧ [ಅರವತ್ತೊಂದು]

61 [Aravattondu]

ಕ್ರಮ ಸಂಖ್ಯೆಗಳು

[krama saṅkhyegaḷu]

suomi kannada Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. ಮೊ----- ತ----- ಜ----. ಮೊದಲನೆಯ ತಿಂಗಳು ಜನವರಿ. 0
m--------- t------ j-------. mo-------- t------ j-------. modalaneya tiṅgaḷu janavari. m-d-l-n-y- t-ṅ-a-u j-n-v-r-. ---------------------------.
Toinen kuukausi on helmikuu. ಎರ---- ತ----- ಫ-------. ಎರಡನೆಯ ತಿಂಗಳು ಫೆಬ್ರವರಿ. 0
E-------- t------ p---------. Er------- t------ p---------. Eraḍaneya tiṅgaḷu phebravari. E-a-a-e-a t-ṅ-a-u p-e-r-v-r-. ----------------------------.
Kolmas kuukausi on maaliskuu. ಮೂ---- ತ----- ಮ----್ ಮೂರನೆಯ ತಿಂಗಳು ಮಾರ್ಚ್ 0
M------- t------ m--- Mū------ t------ m--c Mūraneya tiṅgaḷu mārc M-r-n-y- t-ṅ-a-u m-r- ---------------------
Neljäs kuukausi on huhtikuu. ನಾ------ ತ----- ಏ-----್ ನಾಲ್ಕನೆಯ ತಿಂಗಳು ಏಪ್ರಿಲ್ 0
n-------- t------ ē---- nā------- t------ ē---l nālkaneya tiṅgaḷu ēpril n-l-a-e-a t-ṅ-a-u ē-r-l -----------------------
Viides kuukausi on toukokuu. ಐದ--- ತ----- ಮ-. ಐದನೆಯ ತಿಂಗಳು ಮೇ. 0
a------- t------ m-. ai------ t------ m-. aidaneya tiṅgaḷu mē. a-d-n-y- t-ṅ-a-u m-. -------------------.
Kuudes kuukausi on kesäkuu. ಆರ--- ತ----- ಜ--್ ಆರನೆಯ ತಿಂಗಳು ಜೂನ್ 0
Ā------ t------ j-- Ār----- t------ j-n Āraneya tiṅgaḷu jūn Ā-a-e-a t-ṅ-a-u j-n -------------------
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. ಆರ- ತ-------- ಎ---- ಅ--- ವ--ಷ ಆರು ತಿಂಗಳುಗಳು ಎಂದರೆ ಅರ್ಧ ವರ್ಷ 0
ā-- t---------- e----- a---- v---- ār- t---------- e----- a---- v---a āru tiṅgaḷugaḷu endare ardha varṣa ā-u t-ṅ-a-u-a-u e-d-r- a-d-a v-r-a ----------------------------------
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, ಜನ---- ಫ-------- ಮ----್ ಜನವರಿ, ಫೆಬ್ರವರಿ, ಮಾರ್ಚ್ 0
j-------, p---------, m--- ja------- p---------- m--c janavari, phebravari, mārc j-n-v-r-, p-e-r-v-r-, m-r- --------,-----------,-----
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. ಏಪ------ ಮ-- ಜ--್ ಏಪ್ರಿಲ್, ಮೇ, ಜೂನ್ 0
ē----, m-, j-- ēp---- m-- j-n ēpril, mē, jūn ē-r-l, m-, j-n -----,---,----
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. ಏಳ--- ತ----- ಜ---. ಏಳನೆಯ ತಿಂಗಳು ಜುಲೈ. 0
ē------ t------ j----. ēḷ----- t------ j----. ēḷaneya tiṅgaḷu julai. ē-a-e-a t-ṅ-a-u j-l-i. ---------------------.
Kahdeksas kuukausi on elokuu. ಎಂ---- ತ----- ಆ----್ ಎಂಟನೆಯ ತಿಂಗಳು ಆಗಸ್ಟ್ 0
E------- t------ ā---- Eṇ------ t------ ā---ṭ Eṇṭaneya tiṅgaḷu āgasṭ E-ṭ-n-y- t-ṅ-a-u ā-a-ṭ ----------------------
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. ಒಂ------- ತ----- ಸ--------್ ಒಂಬತ್ತನೆಯ ತಿಂಗಳು ಸೆಪ್ಟೆಂಬರ್ 0
o---------- t------ s-------- om--------- t------ s-------r ombattaneya tiṅgaḷu sepṭembar o-b-t-a-e-a t-ṅ-a-u s-p-e-b-r -----------------------------
Kymmenes kuukausi on lokakuu. ಹತ----- ತ----- ಅ------್ ಹತ್ತನೆಯ ತಿಂಗಳು ಅಕ್ಟೋಬರ್ 0
h-------- t------ a------ ha------- t------ a-----r hattaneya tiṅgaḷu akṭōbar h-t-a-e-a t-ṅ-a-u a-ṭ-b-r -------------------------
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. ಹನ-------- ತ----- ನ-----್ ಹನ್ನೊಂದನೆಯ ತಿಂಗಳು ನವೆಂಬರ್ 0
h----------- t------ n------- ha---------- t------ n------r hannondaneya tiṅgaḷu navembar h-n-o-d-n-y- t-ṅ-a-u n-v-m-a- -----------------------------
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. ಹನ-------- ತ----- ಡ------್ ಹನ್ನೆರಡನೆಯ ತಿಂಗಳು ಡಿಸೆಂಬರ್ 0
h------------ t------ ḍ------- ha----------- t------ ḍ------r hanneraḍaneya tiṅgaḷu ḍisembar h-n-e-a-a-e-a t-ṅ-a-u ḍ-s-m-a- ------------------------------
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. ಹನ------ ತ-------- ಎ---- ಒ--- ವ---. ಹನ್ನೆರಡು ತಿಂಗಳುಗಳು ಎಂದರೆ ಒಂದು ವರ್ಷ. 0
h-------- t---------- e----- o--- v----. ha------- t---------- e----- o--- v----. hanneraḍu tiṅgaḷugaḷu endare ondu varṣa. h-n-e-a-u t-ṅ-a-u-a-u e-d-r- o-d- v-r-a. ---------------------------------------.
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, ಜು--- ಆ------ ಸ--------್ ಜುಲೈ, ಆಗಸ್ಟ್, ಸೆಪ್ಟೆಂಬರ್ 0
J----, ā----, s-------- Ju---- ā----- s-------r Julai, āgasṭ, sepṭembar J-l-i, ā-a-ṭ, s-p-e-b-r -----,------,----------
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. ಅಕ------- ನ------- ಡ------್ ಅಕ್ಟೋಬರ್, ನವೆಂಬರ್, ಡಿಸೆಂಬರ್ 0
a------, n-------, ḍ------- ak------ n-------- ḍ------r akṭōbar, navembar, ḍisembar a-ṭ-b-r, n-v-m-a-, ḍ-s-m-a- -------,---------,---------

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…