Lauseita

fi Perhe   »   am የቤተሰብ አባላት

2 [kaksi]

Perhe

Perhe

2 [ሁለት]

2 [huleti]

የቤተሰብ አባላት

[yebētesebi ābalati]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
isoisä / ukki ወንድ---ት ወ-- አ-- ወ-ድ አ-ት ------- ወንድ አያት 0
w----i āy-ti w----- ā---- w-n-d- ā-a-i ------------ wenidi āyati
isoäiti / mummi ሴ---ያት ሴ- አ-- ሴ- አ-ት ------ ሴት አያት 0
s-t---y-ti s--- ā---- s-t- ā-a-i ---------- sēti āyati
hän ja hän እሱ--ና--ሷ እ- እ- እ- እ- እ- እ- -------- እሱ እና እሷ 0
i-u-i-- i-wa i-- i-- i--- i-u i-a i-w- ------------ isu ina iswa
isä አ-ት አ-- አ-ት --- አባት 0
ābati ā---- ā-a-i ----- ābati
äiti እናት እ-- እ-ት --- እናት 0
inati i---- i-a-i ----- inati
hän ja hän እ--እና እሷ እ- እ- እ- እ- እ- እ- -------- እሱ እና እሷ 0
isu -na --wa i-- i-- i--- i-u i-a i-w- ------------ isu ina iswa
poika ወ-- -ጅ ወ-- ል- ወ-ድ ል- ------ ወንድ ልጅ 0
wen-d-----i w----- l--- w-n-d- l-j- ----------- wenidi liji
tytär ሴ- ልጅ ሴ- ል- ሴ- ል- ----- ሴት ልጅ 0
sē-i--i-i s--- l--- s-t- l-j- --------- sēti liji
hän ja hän እሱ እ- እሷ እ- እ- እ- እ- እ- እ- -------- እሱ እና እሷ 0
i-u i-- ---a i-- i-- i--- i-u i-a i-w- ------------ isu ina iswa
veli ወ--ም ወ--- ወ-ድ- ---- ወንድም 0
w-ni-imi w------- w-n-d-m- -------- wenidimi
sisko እህት እ-- እ-ት --- እህት 0
ih--i i---- i-i-i ----- ihiti
hän ja hän እ- ---እሷ እ- እ- እ- እ- እ- እ- -------- እሱ እና እሷ 0
isu --- i-wa i-- i-- i--- i-u i-a i-w- ------------ isu ina iswa
setä አጎት አ-- አ-ት --- አጎት 0
ā-o-i ā---- ā-o-i ----- āgoti
täti አ--ት አ--- አ-ስ- ---- አክስት 0
ā-is--i ā------ ā-i-i-i ------- ākisiti
hän ja hän እሱ-እና-እሷ እ- እ- እ- እ- እ- እ- -------- እሱ እና እሷ 0
isu--na i-wa i-- i-- i--- i-u i-a i-w- ------------ isu ina iswa
Me olemme perhe. እኛ-ቤ-ሰብ-ነ-። እ- ቤ--- ነ-- እ- ቤ-ሰ- ነ-። ----------- እኛ ቤተሰብ ነን። 0
in-a-bēt-s--- -eni. i--- b------- n---- i-y- b-t-s-b- n-n-. ------------------- inya bētesebi neni.
Perhe ei ole pieni. ቤተሰቡ -ን- -ይ-ለ-። ቤ--- ት-- አ----- ቤ-ሰ- ት-ሽ አ-ደ-ም- --------------- ቤተሰቡ ትንሽ አይደለም። 0
bē-e--bu-t--is-- ---d-----. b------- t------ ā--------- b-t-s-b- t-n-s-i ā-i-e-e-i- --------------------------- bētesebu tinishi āyidelemi.
Perhe on suuri. ቤ--- ------። ቤ--- ት-- ነ-- ቤ-ሰ- ት-ቅ ነ-። ------------ ቤተሰቡ ትልቅ ነው። 0
b-teseb----l-k’i-ne--. b------- t------ n---- b-t-s-b- t-l-k-i n-w-. ---------------------- bētesebu tilik’i newi.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Puhummeko kaikki afrikkalaista kieltä ?

Emme ole kaikki käyneet Afrikassa. On kuitenkin mahdollista, että kaikki kielet ovat jo olleet siellä! Ainakin monet tiedemiehet uskovat siihen. Heidän käsityksensä mukaan kaikkien kielten alkuperä löytyy Afrikasta. Ne ovat levinneet sieltä muualle maailmaan. Kaikkiaan on olemassa yli 6 000 eri kieltä. Niillä sanotaan kuitenkin olevan yhteiset juuret Afrikassa. Tutkijat ovat vertailleet eri kielten äänteitä. Äänne on sanassa pienin eriteltävissä oleva yksikkö. Kun yksi äänne muuttuu, myös sanan merkitys muuttuu. Englannin kielestä otettu esimerkki kuvaa tätä. Englannin kielessä dip ja tip kuvaavat kahta eri asiaa. Englannin d ja t ovat siis kaksi eri äännettä. Tämä foneettinen vaihtelu on suurinta afrikkalaisissa kielissä. Se pienenee kuitenkin merkittävästi sen mukaan mitä kauemmas tullaan Afrikasta. Juuri tässä tutkijat näkevät todisteen teorialleen. Väestöt, jotka laajentuvat, muuttuvat yhdenmukaisemmiksi. Uloimmilla rajoillaan geneettinen vaihtelevuus pienenee. Tämä johtuu siitä tosiasiasta, että ”uudisasukkaiden” määrä myös vähenee. Mitä pienempi määrä geenejä siirtyy, sitä yhdenmukaisemmaksi väestö tulee. Geenien mahdollisten yhdistelmien määrä pienenee. Sen seurauksena siirtyneen väestön jäsenet muistuttavat enemmän toisiaan. Tutkijat kutsuvat tätä perustajan vaikutukseksi. Ihmiset ottivat Afrikasta lähtiessään mukaan kielensä. Mutta pienempi määrä uudisasukkaita toi tullessaan pienemmän määrän äänteitä. Tällä tavoin yksittäiset kielet muuttuivat ajan mittaan yhdenmukaisemmiksi. Vaikuttaa todistetulta, että Homo sapiens oli peräisin Afrikasta. Odotamme varmuutta siitä, että tämä koskee myös heidän kieltään