Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   am የውጭ ቋንቋዎችን መማር

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [ሃያ ሶስት]

23 [haya sositi]

የውጭ ቋንቋዎችን መማር

[yewich’i k’wanik’wawochini memari]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? የት-ነ---ስፓንኛ--ተማ--? የ- ነ- እ---- የ----- የ- ነ- እ-ፓ-ኛ የ-ማ-ት- ------------------ የት ነው እስፓንኛ የተማሩት? 0
y-t---e-- ------i-y---et----uti? y--- n--- i--------- y---------- y-t- n-w- i-i-a-i-y- y-t-m-r-t-? -------------------------------- yeti newi isipaninya yetemaruti?
Osaatteko myös portugalia? ፖ--ጋል-ም--ና-- -ችላ-? ፖ------ መ--- ይ---- ፖ-ቱ-ል-ም መ-ገ- ይ-ላ-? ------------------ ፖርቱጋልኛም መናገር ይችላሉ? 0
po--tu--l-n--mi me-a-eri y-----a-u? p-------------- m------- y--------- p-r-t-g-l-n-a-i m-n-g-r- y-c-i-a-u- ----------------------------------- poritugalinyami menageri yichilalu?
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. አዎ- ጥቂ--ጣሊ--ኛ- ጭ-ር እ-ላለው። አ-- ጥ-- ጣ----- ጭ-- እ----- አ-። ጥ-ት ጣ-ያ-ኛ- ጭ-ር እ-ላ-ው- ------------------------- አዎ። ጥቂት ጣሊያንኛም ጭምር እችላለው። 0
āwo. t--k--ti-t’a-īy--i-y-mi ch’-m--- -c-i--l---. ā--- t------- t------------- c------- i---------- ā-o- t-i-’-t- t-a-ī-a-i-y-m- c-’-m-r- i-h-l-l-w-. ------------------------------------------------- āwo. t’ik’īti t’alīyaninyami ch’imiri ichilalewi.
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. እ--ሚመ-ለኝ---ም -- ይናገ-ሉ። እ------- በ-- ጥ- ይ----- እ-ደ-መ-ለ- በ-ም ጥ- ይ-ገ-ሉ- ---------------------- እንደሚመስለኝ በጣም ጥሩ ይናገራሉ። 0
i-i-em-mes-l---i --t-a-------- -i-ag-ra--. i--------------- b------ t---- y---------- i-i-e-ī-e-i-e-y- b-t-a-i t-i-u y-n-g-r-l-. ------------------------------------------ inidemīmesilenyi bet’ami t’iru yinageralu.
Kielet ovat aika samankaltaisia. ቋንቋዎቹ---- -መ-ሳ--ት ----። ቋ---- በ-- ተ------ አ---- ቋ-ቋ-ቹ በ-ም ተ-ሳ-ይ-ት አ-ቸ-። ----------------------- ቋንቋዎቹ በጣም ተመሳሳይነት አላቸው። 0
k’-a---’-aw---u -e-’-m-----e-a-a-in-t- -la-hewi. k-------------- b------ t------------- ā-------- k-w-n-k-w-w-c-u b-t-a-i t-m-s-s-y-n-t- ā-a-h-w-. ------------------------------------------------ k’wanik’wawochu bet’ami temesasayineti ālachewi.
Minä ymmärrän niitä hyvin. እኔም--ሩ ይገ--ል- እሰማ--። እ-- ጥ- ይ----- እ----- እ-ም ጥ- ይ-ቡ-ል- እ-ማ-ው- -------------------- እኔም ጥሩ ይገቡኛል/ እሰማለው። 0
i-ēmi t’i-- y----u-y-li---s-ma-ewi. i---- t---- y----------- i--------- i-ē-i t-i-u y-g-b-n-a-i- i-e-a-e-i- ----------------------------------- inēmi t’iru yigebunyali/ isemalewi.
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. ግን --ገ-ና መ-ፍ ከባድ-ነው። ግ- መ---- መ-- ከ-- ነ-- ግ- መ-ገ-ና መ-ፍ ከ-ድ ነ-። -------------------- ግን መናገርና መጻፍ ከባድ ነው። 0
g-ni -ena-er--- me-s’afi -eb-di-n--i. g--- m--------- m------- k----- n---- g-n- m-n-g-r-n- m-t-’-f- k-b-d- n-w-. ------------------------------------- gini menagerina mets’afi kebadi newi.
Minä teen vielä monta virhettä. እ-- አሁን -ዙ እ--ታለው። እ-- አ-- ብ- እ------ እ-ከ አ-ን ብ- እ-ሳ-ለ-። ------------------ እስከ አሁን ብዙ እሳሳታለው። 0
isi-e-ā---- -iz---s-s-t--ew-. i---- ā---- b--- i----------- i-i-e ā-u-i b-z- i-a-a-a-e-i- ----------------------------- isike āhuni bizu isasatalewi.
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. እ--- ---ጊ- ያ-ሙ-። እ--- ሁ- ጊ- ያ---- እ-ክ- ሁ- ጊ- ያ-ሙ-። ---------------- እባክዎ ሁል ጊዜ ያርሙኝ። 0
i-----o---li--īz--y---m---i. i------ h--- g--- y--------- i-a-i-o h-l- g-z- y-r-m-n-i- ---------------------------- ibakiwo huli gīzē yarimunyi.
Ääntämyksenne on ihan hyvä. አ----- -ሩ --። አ----- ጥ- ነ-- አ-ጋ-ሮ- ጥ- ነ-። ------------- አነጋገሮት ጥሩ ነው። 0
ā--gager-t----iru n-wi. ā---------- t---- n---- ā-e-a-e-o-i t-i-u n-w-. ----------------------- ānegageroti t’iru newi.
Teillä on pieni aksentti. ት----ነጋ----ይ- --- አ---። ት-- ያ---- ዘ-- ች-- አ---- ት-ሽ ያ-ጋ-ር ዘ-ቤ ች-ር አ-ብ-። ----------------------- ትንሽ ያነጋገር ዘይቤ ችግር አለብዎ። 0
ti-ishi y-----g----z--i-ē--h---r- ā-e-i-o. t------ y--------- z----- c------ ā------- t-n-s-i y-n-g-g-r- z-y-b- c-i-i-i ā-e-i-o- ------------------------------------------ tinishi yanegageri zeyibē chigiri ālebiwo.
Tunnistaa mistä tulette. ከ-ት---ደ-- ሰው ማወቅ -ችላ- ። ከ-- እ---- ሰ- ማ-- ይ--- ። ከ-ት እ-ደ-ጡ ሰ- ማ-ቅ ይ-ላ- ። ----------------------- ከየት እንደመጡ ሰው ማወቅ ይችላል ። 0
key--- inidemet-u-s-wi -aw-k----i-hilal- . k----- i--------- s--- m------ y-------- . k-y-t- i-i-e-e-’- s-w- m-w-k-i y-c-i-a-i . ------------------------------------------ keyeti inidemet’u sewi mawek’i yichilali .
Mikä on teidän äidinkielenne? የ---መ-- -ን-ዎ ---ን--ው? የ-- መ-- ቋ--- ም--- ነ-- የ-ፍ መ-ቻ ቋ-ቋ- ም-ድ- ነ-? --------------------- የአፍ መፍቻ ቋንቋዎ ምንድን ነው? 0
y-’-f--me-i-h- --w-n--’--wo-min-dini---w-? y----- m------ k----------- m------- n---- y-’-f- m-f-c-a k-w-n-k-w-w- m-n-d-n- n-w-? ------------------------------------------ ye’āfi meficha k’wanik’wawo minidini newi?
Käyttekö kielikurssia? ቋ-ቋ --ተማሩ ነው? ቋ-- እ---- ነ-- ቋ-ቋ እ-ተ-ሩ ነ-? ------------- ቋንቋ እየተማሩ ነው? 0
k’-an-k--- iye--ma-u---w-? k--------- i-------- n---- k-w-n-k-w- i-e-e-a-u n-w-? -------------------------- k’wanik’wa iyetemaru newi?
Mitä oppikirjaa käytätte? የ-ን --ሐ- ነ----ጠ---? የ-- መ--- ነ- የ------ የ-ን መ-ሐ- ነ- የ-ጠ-ሙ-? ------------------- የቱን መጽሐፍ ነው የሚጠቀሙት? 0
y-tuni---t---ḥ----newi y--īt’----m---? y----- m---------- n--- y-------------- y-t-n- m-t-’-h-ā-i n-w- y-m-t-e-’-m-t-? --------------------------------------- yetuni mets’iḥāfi newi yemīt’ek’emuti?
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. ስ-ን -ሁን-ማስታወ--አልች--። ስ-- አ-- ማ---- አ----- ስ-ን አ-ን ማ-ታ-ስ አ-ች-ም- -------------------- ስሙን አሁን ማስታወስ አልችልም። 0
s-muni--hu-i ma------si----ch-----. s----- ā---- m--------- ā---------- s-m-n- ā-u-i m-s-t-w-s- ā-i-h-l-m-. ----------------------------------- simuni āhuni masitawesi ālichilimi.
Minulle ei tule nimi mieleen. ር-- ሊ-ጣ-- አ---ም። ር-- ሊ---- አ----- ር-ሱ ሊ-ጣ-ኝ አ-ቻ-ም- ---------------- ርእሱ ሊመጣልኝ አልቻለም። 0
r-------īm----l-n---ālichal--i. r----- l----------- ā---------- r-’-s- l-m-t-a-i-y- ā-i-h-l-m-. ------------------------------- ri’isu līmet’alinyi ālichalemi.
Olen unohtanut sen. እ-ስ--ለ-ኝ። እ-------- እ-ስ-ዋ-ሁ-። --------- እረስቼዋለሁኝ። 0
i-e--c--w-le----i. i----------------- i-e-i-h-w-l-h-n-i- ------------------ iresichēwalehunyi.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!