Lauseita

fi Small Talk 3   »   am አነስተኛ ንግግር 3

22 [kaksikymmentäkaksi]

Small Talk 3

Small Talk 3

22 [ሃያ ሁለት]

22 [haya huleti]

አነስተኛ ንግግር 3

[āch’ach’iri nigigiri 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
Poltatteko te? ሲ---ያጨ--? ሲ-- ያ---- ሲ-ራ ያ-ሳ-? --------- ሲጋራ ያጨሳሉ? 0
sī-----yac-’-sa-u? s----- y---------- s-g-r- y-c-’-s-l-? ------------------ sīgara yach’esalu?
Ennen kyllä. በፊት -ጨስ --ረ። በ-- አ-- ነ--- በ-ት አ-ስ ነ-ረ- ------------ በፊት አጨስ ነበረ። 0
bef-t- ---’-si n-b--e. b----- ā------ n------ b-f-t- ā-h-e-i n-b-r-. ---------------------- befīti āch’esi nebere.
Mutta nyt minä en enää polta. ግ- አ-- አላ---። ግ- አ-- አ----- ግ- አ-ን አ-ጨ-ም- ------------- ግን አሁን አላጨስም። 0
g-ni āh--i --ach-e--m-. g--- ā---- ā----------- g-n- ā-u-i ā-a-h-e-i-i- ----------------------- gini āhuni ālach’esimi.
Häiritseekö teitä jos poltan? ሲጋ- -ጨስ--ረ-ሾታ-? ሲ-- ባ-- ይ------ ሲ-ራ ባ-ስ ይ-ብ-ታ-? --------------- ሲጋራ ባጨስ ይረብሾታል? 0
sī-a-a bach’e---yi--b-sh-ta--? s----- b------- y------------- s-g-r- b-c-’-s- y-r-b-s-o-a-i- ------------------------------ sīgara bach’esi yirebishotali?
Ei, ehdottomasti ei. አ-ይ -----። አ-- በ--- ። አ-ይ በ-ጹ- ። ---------- አያይ በፍጹም ። 0
āyay- -----------. ā---- b--------- . ā-a-i b-f-t-’-m- . ------------------ āyayi befits’umi .
Se ei haittaa minua. እኔን-አ--ብሽኝ-። እ-- አ------- እ-ን አ-ረ-ሽ-ም- ------------ እኔን አይረብሽኝም። 0
i--ni āyir-------y---. i---- ā--------------- i-ē-i ā-i-e-i-h-n-i-i- ---------------------- inēni āyirebishinyimi.
Juotteko jotain? የ-ነ -ገር ይጠጣሉ? የ-- ነ-- ይ---- የ-ነ ነ-ር ይ-ጣ-? ------------- የሆነ ነገር ይጠጣሉ? 0
ye---- neg-ri y-t----al-? y----- n----- y---------- y-h-n- n-g-r- y-t-e-’-l-? ------------------------- yehone negeri yit’et’alu?
Konjakkia? ኮኛ-? ኮ--- ኮ-ክ- ---- ኮኛክ? 0
k-nyak-? k------- k-n-a-i- -------- konyaki?
Ei, mieluummin olutta. አ-ይ። ----ሆ---ወዳለው። አ--- ቢ- ቢ-- እ----- አ-ይ- ቢ- ቢ-ን እ-ዳ-ው- ------------------ አያይ። ቢራ ቢሆን እወዳለው። 0
āy-yi--b----b-h-n--i-e----w-. ā----- b--- b----- i--------- ā-a-i- b-r- b-h-n- i-e-a-e-i- ----------------------------- āyayi. bīra bīhoni iwedalewi.
Matkustatteko paljon? ብ--ጊ--ወደ-ሌ----- ----? ብ- ጊ- ወ- ሌ- ሃ-- ይ---- ብ- ጊ- ወ- ሌ- ሃ-ር ይ-ዳ-? --------------------- ብዙ ጊዜ ወደ ሌላ ሃገር ይሄዳሉ? 0
b--u g--ē-we-e-lēl--ha---- -ihēd---? b--- g--- w--- l--- h----- y-------- b-z- g-z- w-d- l-l- h-g-r- y-h-d-l-? ------------------------------------ bizu gīzē wede lēla hageri yihēdalu?
Kyllä, useimmiten ne ovat työmatkoja. አዎ- ---ኛ-- --ራ---ዎች ና--። አ-- አ----- ለ-- ጉ--- ና--- አ-፤ አ-ዛ-ዎ- ለ-ራ ጉ-ዎ- ና-ው- ------------------------ አዎ፤ አብዛኛዎቹ ለስራ ጉዞዎች ናቸው። 0
āwo;--biz---a--c-- --s-r----z-w-chi n--h-wi. ā--- ā------------ l----- g-------- n------- ā-o- ā-i-a-y-w-c-u l-s-r- g-z-w-c-i n-c-e-i- -------------------------------------------- āwo; ābizanyawochu lesira guzowochi nachewi.
Mutta nyt olemme täällä lomalla. ግን-----እኛ-እረፍት--የ--ድ- -ው። ግ- አ-- እ- እ--- እ----- ነ-- ግ- አ-ን እ- እ-ፍ- እ-ወ-ድ- ነ-። ------------------------- ግን አሁን እኛ እረፍት እየወሰድን ነው። 0
gini-āhu-i -nya ir-fi-i iyewe-e-i-- newi. g--- ā---- i--- i------ i---------- n---- g-n- ā-u-i i-y- i-e-i-i i-e-e-e-i-i n-w-. ----------------------------------------- gini āhuni inya irefiti iyewesedini newi.
Mikä kuumuus! በ-- ቃ-- ነ-! በ-- ቃ-- ነ-- በ-ም ቃ-ሎ ነ-! ----------- በጣም ቃጠሎ ነው! 0
b-------k-at’elo---w-! b------ k------- n---- b-t-a-i k-a-’-l- n-w-! ---------------------- bet’ami k’at’elo newi!
Kyllä, tänään on oikein kuuma. አ---ሬ በጣ----- --። አ- ዛ- በ-- ሞ-- ነ-- አ- ዛ- በ-ም ሞ-ት ነ-። ----------------- አዎ ዛሬ በጣም ሞቃት ነው። 0
āwo --rē b---a-- -o---t----wi. ā-- z--- b------ m------ n---- ā-o z-r- b-t-a-i m-k-a-i n-w-. ------------------------------ āwo zarē bet’ami mok’ati newi.
Mennään parvekkeelle. ወ--በረ---እ-ሂ-። ወ- በ--- እ---- ወ- በ-ን- እ-ሂ-። ------------- ወደ በረንዳ እንሂድ። 0
w--e -e-e--d--i---ī-i. w--- b------- i------- w-d- b-r-n-d- i-i-ī-i- ---------------------- wede berenida inihīdi.
Huomenna täällä on bileet. ነ--እዚህ-ድ-ስ-አ-። ነ- እ-- ድ-- አ-- ነ- እ-ህ ድ-ስ አ-። -------------- ነገ እዚህ ድግስ አለ። 0
neg------- d---si---e. n--- i---- d----- ā--- n-g- i-ī-i d-g-s- ā-e- ---------------------- nege izīhi digisi āle.
Tuletteko tekin? እ-ስ-ም-ይመ-ሉ? እ---- ይ---- እ-ስ-ም ይ-ጣ-? ----------- እርስዎም ይመጣሉ? 0
iris-wo-i-y--e-’-l-? i-------- y--------- i-i-i-o-i y-m-t-a-u- -------------------- irisiwomi yimet’alu?
Kyllä, meidät on myös kutsuttu. አ---እ-ም ተ-ብ-ና-። አ-- እ-- ተ------ አ-። እ-ም ተ-ብ-ና-። --------------- አዎ። እኛም ተጋብዘናል። 0
āw-. -----i -egabi-enali. ā--- i----- t------------ ā-o- i-y-m- t-g-b-z-n-l-. ------------------------- āwo. inyami tegabizenali.

Kieli ja kirjoitus

Jokaista kieltä käytetään ihmisten välisessä viestinnässä. Kun puhumme, ilmaisemme ajatuksiamme ja tunteitamme. Kun teemme niin, emme aina noudata kielemme sääntöjä. Käytämme omaa kieltämme, arkikieltämme. Kieli on erilaista kirjoitettuna. Silloin siinä esiintyvät kaikki kielemme säännöt. Kirjoitus tekee kielestä todellisen kielen. Se tekee kielestä näkyvän. Kirjoituksen avulla on siirretty tuhansien vuosien tietämys jälkipolville. Siksi kirjoitus on jokaisen kehittyneen kulttuurin perusta. Ensimmäinen kirjoitusmuoto keksittiin yli 5 000 vuotta sitten. Se oli sumeerien nuolenpääkirjoitus. Kirjoitus oli kaiverrettu savilaattoihin. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfejä käytettiin lähes 3000 vuoden ajan. Muinaisten egyptiläisten hieroglyfit olivat olemassa suunnilleen yhtä kauan. Lukemattomat tiedemiehet ovat omistautuneet niiden tutkimukseen. Hieroglyfit edustavat suhteellisen monimutkaista kirjoitusjärjestelmää. Ne keksittiin kuitenkin todennäköisemmin hyvin yksinkertaisesta syystä. Silloinen Egypti oli suunnattoman suuri kuningaskunta, jossa oli paljon asukkaita. Jokapäiväinen elämä ja ennen kaikkea taloudellinen järjestelmä piti organisoida. Verot ja kirjanpito täytyi hallita tehokkaasti. Tätä tarkoitusta varten muinaiset egyptiläiset kehittivät graafiset merkkinsä. Aakkosiin perustuva kirjoitusjärjestelmä on puolestaan peräisin sumeereilta. Jokainen kirjoitusjärjestelmä paljastaa paljon sitä käyttävistä ihmisistä. Sen lisäksi jokaisen maan luonteenomaiset piirteet näkyvät sen kirjoituksesta. Valitettavasti käsinkirjoituksen taide on katoamassa. Nykyaikainen teknologia tekee siitä melkein tarpeetonta. Siis älä vain puhu, jatka myös kirjoittamista!