Lauseita

fi Small Talk 1   »   am አነስተኛ ንግግር 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [ሃያ]

20 [haya]

አነስተኛ ንግግር 1

[āch’ach’iri nigigiri 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! እ-ስ-ን-ያ-ናኑ----ቻ--! እ---- ያ---- አ--- ! እ-ስ-ን ያ-ና-/ አ-ቻ- ! ------------------ እራስዎን ያዝናኑ/ አመቻቹ ! 0
i-as--o-i -azi--n-/ -me-ha----! i-------- y-------- ā-------- ! i-a-i-o-i y-z-n-n-/ ā-e-h-c-u ! ------------------------------- irasiwoni yazinanu/ āmechachu !
Olkaa kuin kotonanne. እን--ትዎ---ማ--! እ----- ይ----- እ-ደ-ት- ይ-ማ-ት- ------------- እንደቤትዎ ይሰማዎት! 0
in-----t-w---is---w---! i---------- y---------- i-i-e-ē-i-o y-s-m-w-t-! ----------------------- inidebētiwo yisemawoti!
Mitä te haluaisitte juoda? ምን -ጠጣ- ይፈል--? ም- መ--- ይ----- ም- መ-ጣ- ይ-ል-ሉ- -------------- ምን መጠጣት ይፈልጋሉ? 0
m--i m-t’----ti --f--i-a-u? m--- m--------- y---------- m-n- m-t-e-’-t- y-f-l-g-l-? --------------------------- mini met’et’ati yifeligalu?
Pidättekö musiikista? ሙዚ--ይ-ዳ-? ሙ-- ይ---- ሙ-ቃ ይ-ዳ-? --------- ሙዚቃ ይወዳሉ? 0
muz-k’- -iw-da-u? m------ y-------- m-z-k-a y-w-d-l-? ----------------- muzīk’a yiwedalu?
Minä pidän klassisesta musiikista. እኔ----ሪ- --ቀ--በሩ--ዚ- --ዳለ-። እ- በ---- የ------ ሙ-- እ----- እ- በ-ሳ-ያ የ-ቀ-ባ-ሩ ሙ-ቃ እ-ዳ-ው- --------------------------- እኔ በመሳሪያ የተቀነባበሩ ሙዚቃ እወዳለው። 0
inē-----sar----yet-k--neba---u---zīk’- -w--al--i. i-- b--------- y-------------- m------ i--------- i-ē b-m-s-r-y- y-t-k-e-e-a-e-u m-z-k-a i-e-a-e-i- ------------------------------------------------- inē bemesarīya yetek’enebaberu muzīk’a iwedalewi.
Tässä ovat minun CD-levyni. እነዚ--የ- ሲዲ-ች--ቸ-። እ--- የ- ሲ--- ና--- እ-ዚ- የ- ሲ-ዎ- ና-ው- ----------------- እነዚህ የኔ ሲዲዎች ናቸው። 0
in--īh--yenē-----w---i-----ew-. i------ y--- s-------- n------- i-e-ī-i y-n- s-d-w-c-i n-c-e-i- ------------------------------- inezīhi yenē sīdīwochi nachewi.
Soitatteko te jotain soitinta? የሙዚ- መ------ወ- ይችላ-? የ--- መ--- መ--- ይ---- የ-ዚ- መ-ሪ- መ-ወ- ይ-ላ-? -------------------- የሙዚቃ መሳሪያ መጫወት ይችላሉ? 0
yemu--k’a--e-ar-y- m--h-aw--i y-ch--al-? y-------- m------- m--------- y--------- y-m-z-k-a m-s-r-y- m-c-’-w-t- y-c-i-a-u- ---------------------------------------- yemuzīk’a mesarīya mech’aweti yichilalu?
Tässä on minun kitarani. ይ----ኔ ጊ-ር -ው። ይ- የ-- ጊ-- ነ-- ይ- የ-ኔ ጊ-ር ነ-። -------------- ይሄ የእኔ ጊታር ነው። 0
y--ē-y--i-ē gī-a-i--ew-. y--- y----- g----- n---- y-h- y-’-n- g-t-r- n-w-. ------------------------ yihē ye’inē gītari newi.
Laulatteko te mielellänne? መዝ---ይ-ዳሉ? መ--- ይ---- መ-ፈ- ይ-ዳ-? ---------- መዝፈን ይወዳሉ? 0
me-if-ni-yi-ed-lu? m------- y-------- m-z-f-n- y-w-d-l-? ------------------ mezifeni yiwedalu?
Onko teillä lapsia? ልጆች-አ-ዎት? ል-- አ---- ል-ች አ-ዎ-? --------- ልጆች አለዎት? 0
lijochi--le-ot-? l------ ā------- l-j-c-i ā-e-o-i- ---------------- lijochi ālewoti?
Onko teillä koira? ውሻ --ዎት? ው- አ---- ው- አ-ዎ-? -------- ውሻ አለዎት? 0
w-sha ālewot-? w---- ā------- w-s-a ā-e-o-i- -------------- wisha ālewoti?
Onko teillä kissa? ድመት -ለዎ-? ድ-- አ---- ድ-ት አ-ዎ-? --------- ድመት አለዎት? 0
di--ti--l---ti? d----- ā------- d-m-t- ā-e-o-i- --------------- dimeti ālewoti?
Tässä ovat kirjani. እነዚህ -ኔ-መ---- ና-ው እ--- የ- መ---- ና-- እ-ዚ- የ- መ-ሃ-ች ና-ው ----------------- እነዚህ የኔ መጽሃፎች ናቸው 0
i----hi-y--ē--ets’i---och--n----wi i------ y--- m------------ n------ i-e-ī-i y-n- m-t-’-h-f-c-i n-c-e-i ---------------------------------- inezīhi yenē mets’ihafochi nachewi
Luen juuri tätä kirjaa. አ-ን ይ----መጽ-ፍ----በ-ኩኝ ነው አ-- ይ--- መ--- እ------ ነ- አ-ን ይ-ን- መ-ሃ- እ-ነ-ብ-ኝ ነ- ------------------------ አሁን ይሄንን መጽሃፍ እያነበብኩኝ ነው 0
ā-uni yi---ini -e-s-i--fi iy--eb-b-ku-----ewi ā---- y------- m--------- i------------- n--- ā-u-i y-h-n-n- m-t-’-h-f- i-a-e-e-i-u-y- n-w- --------------------------------------------- āhuni yihēnini mets’ihafi iyanebebikunyi newi
Mitä te luette mielellänne? ም------ -ወ-ሉ? ም- ማ--- ይ---- ም- ማ-በ- ይ-ዳ-? ------------- ምን ማንበብ ይወዳሉ? 0
mi-i-----b-bi -i--d--u? m--- m------- y-------- m-n- m-n-b-b- y-w-d-l-? ----------------------- mini manibebi yiwedalu?
Menettekö te mielellänne konserttiin? የ----ዝግጅ- -ሄ--ይ-ዳሉ? የ--- ዝ--- መ-- ይ---- የ-ዚ- ዝ-ጅ- መ-ድ ይ-ዳ-? ------------------- የሙዚቃ ዝግጅት መሄድ ይወዳሉ? 0
ye-uz-----zig-j-t- ---ē-i----edalu? y-------- z------- m----- y-------- y-m-z-k-a z-g-j-t- m-h-d- y-w-d-l-? ----------------------------------- yemuzīk’a zigijiti mehēdi yiwedalu?
Menettekö te mielellänne teatteriin? ቲያትር-ቤት መ-ድ -ወዳሉ? ቲ--- ቤ- መ-- ይ---- ቲ-ት- ቤ- መ-ድ ይ-ዳ-? ----------------- ቲያትር ቤት መሄድ ይወዳሉ? 0
t-ya-i------i-m-hē-i-yiwed--u? t------- b--- m----- y-------- t-y-t-r- b-t- m-h-d- y-w-d-l-? ------------------------------ tīyatiri bēti mehēdi yiwedalu?
Menettekö te mielellänne oopperaan? ኦፔራ መ-ድ-ይ-ዳ-? ኦ-- መ-- ይ---- ኦ-ራ መ-ድ ይ-ዳ-? ------------- ኦፔራ መሄድ ይወዳሉ? 0
op------hēdi -----a--? o---- m----- y-------- o-ē-a m-h-d- y-w-d-l-? ---------------------- opēra mehēdi yiwedalu?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!