Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   lt Būdvardžiai 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [septyniasdešimt devyni]

Būdvardžiai 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. (Aš--vil--- ---y----uk-e--. (--- v----- m----- s------- (-š- v-l-i- m-l-n- s-k-e-ę- --------------------------- (Aš) vilkiu mėlyną suknelę. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. (A-- -i--iu--au-on- ----el-. (--- v----- r------ s------- (-š- v-l-i- r-u-o-ą s-k-e-ę- ---------------------------- (Aš) vilkiu raudoną suknelę. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. (--) vil--- -al-----k-e-ę. (--- v----- ž---- s------- (-š- v-l-i- ž-l-ą s-k-e-ę- -------------------------- (Aš) vilkiu žalią suknelę. 0
Minä ostan mustan laukun. (A-)-pe-k----odą---nk---. (--- p---- j---- r------- (-š- p-r-u j-o-ą r-n-i-ę- ------------------------- (Aš) perku juodą rankinę. 0
Minä ostan ruskean laukun. (-š---er-u---dą -a---nę. (--- p---- r--- r------- (-š- p-r-u r-d- r-n-i-ę- ------------------------ (Aš) perku rudą rankinę. 0
Minä ostan valkoisen laukun. (Aš)---rku b---ą-ra-ki-ę. (--- p---- b---- r------- (-š- p-r-u b-l-ą r-n-i-ę- ------------------------- (Aš) perku baltą rankinę. 0
Minä tarvitsen uuden auton. M-n--e---a-nau-o -u-o-ob-lio. M-- r----- n---- a----------- M-n r-i-i- n-u-o a-t-m-b-l-o- ----------------------------- Man reikia naujo automobilio. 0
Minä tarvitsen nopean auton. M-- --------rei-o a--omobi-i-. M-- r----- g----- a----------- M-n r-i-i- g-e-t- a-t-m-b-l-o- ------------------------------ Man reikia greito automobilio. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Ma- rei-i----tog-us ---o-ob---o. M-- r----- p------- a----------- M-n r-i-i- p-t-g-u- a-t-m-b-l-o- -------------------------------- Man reikia patogaus automobilio. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Te----r--j--g---na--e-------ris. T-- v------ g----- s--- m------- T-n v-r-u-e g-v-n- s-n- m-t-r-s- -------------------------------- Ten viršuje gyvena sena moteris. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. T-n vi--uje--------s-or--m---ri-. T-- v------ g----- s---- m------- T-n v-r-u-e g-v-n- s-o-a m-t-r-s- --------------------------------- Ten viršuje gyvena stora moteris. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Te--a---io-------na s-al-i -o-eri-. T-- a------- g----- s----- m------- T-n a-a-i-j- g-v-n- s-a-s- m-t-r-s- ----------------------------------- Ten apačioje gyvena smalsi moteris. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Mūs--sv--i-- --vo m--o-----mon-s. M--- s------ b--- m------ ž------ M-s- s-e-i-i b-v- m-l-n-s ž-o-ė-. --------------------------------- Mūsų svečiai buvo malonūs žmonės. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. M--ų--veči-i--uv--manda--- -m---s. M--- s------ b--- m------- ž------ M-s- s-e-i-i b-v- m-n-a-ū- ž-o-ė-. ---------------------------------- Mūsų svečiai buvo mandagūs žmonės. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Mū-ų sv-č--- b-----d-m-- -mon--. M--- s------ b--- į----- ž------ M-s- s-e-i-i b-v- į-o-ū- ž-o-ė-. -------------------------------- Mūsų svečiai buvo įdomūs žmonės. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Aš turiu -iel-s -ai---. A- t---- m----- v------ A- t-r-u m-e-u- v-i-u-. ----------------------- Aš turiu mielus vaikus. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Bet ---m-nai-tu-- -žūli---vai-us. B-- k------- t--- į------ v------ B-t k-i-y-a- t-r- į-ū-i-s v-i-u-. --------------------------------- Bet kaimynai turi įžūlius vaikus. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Ar----ų v-ika- -au---? A- j--- v----- š------ A- j-s- v-i-a- š-u-ū-? ---------------------- Ar jūsų vaikai šaunūs? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…