Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   nn Adjectives 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [syttini]

Adjectives 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Eg har--i--b---kjol- p- m-g. Eg har ein blå kjole på meg. E- h-r e-n b-å k-o-e p- m-g- ---------------------------- Eg har ein blå kjole på meg. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Eg h-r ei-------kj--e-på meg. Eg har ein raud kjole på meg. E- h-r e-n r-u- k-o-e p- m-g- ----------------------------- Eg har ein raud kjole på meg. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Eg---r e---g--n---ol- ---me-. Eg har ein grøn kjole på meg. E- h-r e-n g-ø- k-o-e p- m-g- ----------------------------- Eg har ein grøn kjole på meg. 0
Minä ostan mustan laukun. Eg k-øper -i ---rt--es-e. Eg kjøper ei svart veske. E- k-ø-e- e- s-a-t v-s-e- ------------------------- Eg kjøper ei svart veske. 0
Minä ostan ruskean laukun. Eg--j-p-r-----ru----s-e. Eg kjøper ei brun veske. E- k-ø-e- e- b-u- v-s-e- ------------------------ Eg kjøper ei brun veske. 0
Minä ostan valkoisen laukun. E---jøper--- kvi- ves-e. Eg kjøper ei kvit veske. E- k-ø-e- e- k-i- v-s-e- ------------------------ Eg kjøper ei kvit veske. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Eg-tr--- ei- ny b-l. Eg treng ein ny bil. E- t-e-g e-n n- b-l- -------------------- Eg treng ein ny bil. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Eg -re---ein -ask bi-. Eg treng ein rask bil. E- t-e-g e-n r-s- b-l- ---------------------- Eg treng ein rask bil. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. E---re-g ei- -omf--ta--- bil. Eg treng ein komfortabel bil. E- t-e-g e-n k-m-o-t-b-l b-l- ----------------------------- Eg treng ein komfortabel bil. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. De----pe-b-r -e- -- g--al -a-e. Der oppe bur det ei gamal dame. D-r o-p- b-r d-t e- g-m-l d-m-. ------------------------------- Der oppe bur det ei gamal dame. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. D-r ---- -ur-det-ei--------a--. Der oppe bur det ei tjukk dame. D-r o-p- b-r d-t e- t-u-k d-m-. ------------------------------- Der oppe bur det ei tjukk dame. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Der n--e --r---t -i ---------g d---. Der nede bur det ei nysgjerrig dame. D-r n-d- b-r d-t e- n-s-j-r-i- d-m-. ------------------------------------ Der nede bur det ei nysgjerrig dame. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Gjes-a---v-r--v-r---g--leg- f---. Gjestane våre var hyggelege folk. G-e-t-n- v-r- v-r h-g-e-e-e f-l-. --------------------------------- Gjestane våre var hyggelege folk. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. G-e---ne v--e-va--hø-l----fol-. Gjestane våre var høflege folk. G-e-t-n- v-r- v-r h-f-e-e f-l-. ------------------------------- Gjestane våre var høflege folk. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. G----an- --r- -a---n-e---sa----f--k. Gjestane våre var interessante folk. G-e-t-n- v-r- v-r i-t-r-s-a-t- f-l-. ------------------------------------ Gjestane våre var interessante folk. 0
Minulla on kilttejä lapsia. E--ha- snille-born. Eg har snille born. E- h-r s-i-l- b-r-. ------------------- Eg har snille born. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. M-n-na-o--e-h-- fr---e -or-. Men naboane har frekke born. M-n n-b-a-e h-r f-e-k- b-r-. ---------------------------- Men naboane har frekke born. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? E- b--n----n- --d-ge? Er borna dine lydige? E- b-r-a d-n- l-d-g-? --------------------- Er borna dine lydige? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…