Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   bs Pridjevi 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [sedamdeset i devet]

Pridjevi 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Ja--m---na -e-i -l--u---l-inu. J- i--- n- s--- p---- h------- J- i-a- n- s-b- p-a-u h-l-i-u- ------------------------------ Ja imam na sebi plavu haljinu. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. J- im----a--e-i------u--alji--. J- i--- n- s--- c----- h------- J- i-a- n- s-b- c-v-n- h-l-i-u- ------------------------------- Ja imam na sebi crvenu haljinu. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Ja--ma- -a -eb- ze-------lj---. J- i--- n- s--- z----- h------- J- i-a- n- s-b- z-l-n- h-l-i-u- ------------------------------- Ja imam na sebi zelenu haljinu. 0
Minä ostan mustan laukun. Ja-ku-uj-- -r-- t--n-. J- k------ c--- t----- J- k-p-j-m c-n- t-š-u- ---------------------- Ja kupujem crnu tašnu. 0
Minä ostan ruskean laukun. J--k--ujem-s-eđ--ta-n-. J- k------ s---- t----- J- k-p-j-m s-e-u t-š-u- ----------------------- Ja kupujem smeđu tašnu. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Ja--u----m --j-lu ta--u. J- k------ b----- t----- J- k-p-j-m b-j-l- t-š-u- ------------------------ Ja kupujem bijelu tašnu. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Ja-----a---o-o-au--. J- t----- n--- a---- J- t-e-a- n-v- a-t-. -------------------- Ja trebam novo auto. 0
Minä tarvitsen nopean auton. J- ----a---r-o--ut-. J- t----- b--- a---- J- t-e-a- b-z- a-t-. -------------------- Ja trebam brzo auto. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. J- -reba---d--n- a-t-. J- t----- u----- a---- J- t-e-a- u-o-n- a-t-. ---------------------- Ja trebam udobno auto. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Tam----re ----uj--j-d---s--r- že--. T--- g--- s------ j---- s---- ž---- T-m- g-r- s-a-u-e j-d-a s-a-a ž-n-. ----------------------------------- Tamo gore stanuje jedna stara žena. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. T-mo ---- -ta--j----dn--d--el----na. T--- g--- s------ j---- d----- ž---- T-m- g-r- s-a-u-e j-d-a d-b-l- ž-n-. ------------------------------------ Tamo gore stanuje jedna debela žena. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. T-mo d-----t--uj-----n--radozna-a---n-. T--- d--- s------ j---- r-------- ž---- T-m- d-l- s-a-u-e j-d-a r-d-z-a-a ž-n-. --------------------------------------- Tamo dole stanuje jedna radoznala žena. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. N--- ---t--s- --l---ra-i---udi. N--- g---- s- b--- d---- l----- N-š- g-s-i s- b-l- d-a-i l-u-i- ------------------------------- Naši gosti su bili dragi ljudi. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. N-ši-g-s-i ----i-i-k---u-ni--j---. N--- g---- s- b--- k------- l----- N-š- g-s-i s- b-l- k-l-u-n- l-u-i- ---------------------------------- Naši gosti su bili kulturni ljudi. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Na-- --s-i -- bi------e-e-a-t-i---udi. N--- g---- s- b--- i----------- l----- N-š- g-s-i s- b-l- i-t-r-s-n-n- l-u-i- -------------------------------------- Naši gosti su bili interesantni ljudi. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Ja ima- ---g- --ecu. J- i--- d---- d----- J- i-a- d-a-u d-e-u- -------------------- Ja imam dragu djecu. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Ali -om-i---i---- ---o---z-- d----. A-- k------ i---- b--------- d----- A-i k-m-i-e i-a-u b-z-b-a-n- d-e-u- ----------------------------------- Ali komšije imaju bezobraznu djecu. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? J-su -i-V-ša dj--a-----a? J--- l- V--- d---- d----- J-s- l- V-š- d-e-a d-b-a- ------------------------- Jesu li Vaša djeca dobra? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…