Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   cs Přídavná jména 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [sedmdesát devět]

Přídavná jména 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. Má- n- s--- m---- š---. Mám na sobě modré šaty. 0
Minulla on punainen mekko päälläni. Má- n- s--- č------ š---. Mám na sobě červené šaty. 0
Minulla on vihreä mekko päälläni. Má- n- s--- z----- š---. Mám na sobě zelené šaty. 0
Minä ostan mustan laukun. Ko---- č----- t----. Koupím černou tašku. 0
Minä ostan ruskean laukun. Ko---- h----- t----. Koupím hnědou tašku. 0
Minä ostan valkoisen laukun. Ko---- b---- t----. Koupím bílou tašku. 0
Minä tarvitsen uuden auton. Po------- n--- a---. Potřebuji nové auto. 0
Minä tarvitsen nopean auton. Po------- r----- a---. Potřebuji rychlé auto. 0
Minä tarvitsen mukavan auton. Po------- p------- a---. Potřebuji pohodlné auto. 0
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Ta- n----- b---- n----- s---- ž---. Tam nahoře bydlí nějaká stará žena. 0
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Ta- n----- b---- n----- t----- ž---. Tam nahoře bydlí nějaká tlustá žena. 0
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Ta- n----- b---- n----- z------ ž---. Tam nahoře bydlí nějaká zvědavá žena. 0
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Na-- h---- b--- m---. Naši hosté byli milí. 0
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Na-- h---- b--- z------- l---. Naši hosté byli zdvořilí lidé. 0
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Na-- h---- b--- z------- l---. Naši hosté byli zajímaví lidé. 0
Minulla on kilttejä lapsia. Má- m--- d---. Mám milé děti. 0
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. Al- m- s------ m--- d--- d---. Ale mí sousedé mají drzé děti. 0
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Js-- v--- d--- h----? Jsou vaše děti hodné? 0

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…