Lauseita

fi Adjektiiveja 2   »   uk Прикметники 2

79 [seitsemänkymmentäyhdeksän]

Adjektiiveja 2

Adjektiiveja 2

79 [сімдесят дев’ять]

79 [simdesyat devʺyatʹ]

Прикметники 2

[Prykmetnyky 2]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Minulla on sininen mekko päälläni. На ---і-с--- -лаття. Н- м--- с--- п------ Н- м-н- с-н- п-а-т-. -------------------- На мені синє плаття. 0
N- --n--syn-- p-----a. N- m--- s---- p------- N- m-n- s-n-e p-a-t-a- ---------------------- Na meni synye plattya.
Minulla on punainen mekko päälläni. На ме-і ч--в-не--л-тт-. Н- м--- ч------ п------ Н- м-н- ч-р-о-е п-а-т-. ----------------------- На мені червоне плаття. 0
N--m-ni c--r-o----latty-. N- m--- c------- p------- N- m-n- c-e-v-n- p-a-t-a- ------------------------- Na meni chervone plattya.
Minulla on vihreä mekko päälläni. На-ме-і-зе-ен------тя. Н- м--- з----- п------ Н- м-н- з-л-н- п-а-т-. ---------------------- На мені зелене плаття. 0
N- ---- -e-e-e-pl---ya. N- m--- z----- p------- N- m-n- z-l-n- p-a-t-a- ----------------------- Na meni zelene plattya.
Minä ostan mustan laukun. Я--уп-ю ч---- --м--. Я к---- ч---- с----- Я к-п-ю ч-р-у с-м-у- -------------------- Я купую чорну сумку. 0
YA k-p-y-----rnu -u-ku. Y- k----- c----- s----- Y- k-p-y- c-o-n- s-m-u- ----------------------- YA kupuyu chornu sumku.
Minä ostan ruskean laukun. Я ку-ую ко---не-у су-к-. Я к---- к-------- с----- Я к-п-ю к-р-ч-е-у с-м-у- ------------------------ Я купую коричневу сумку. 0
YA kup--u----ych--v----mk-. Y- k----- k--------- s----- Y- k-p-y- k-r-c-n-v- s-m-u- --------------------------- YA kupuyu korychnevu sumku.
Minä ostan valkoisen laukun. Я--уп-----л- -----. Я к---- б--- с----- Я к-п-ю б-л- с-м-у- ------------------- Я купую білу сумку. 0
Y- kupu-u bil---umku. Y- k----- b--- s----- Y- k-p-y- b-l- s-m-u- --------------------- YA kupuyu bilu sumku.
Minä tarvitsen uuden auton. М--- -о-рі-е----ви---вт-м-біль. М--- п------- н---- а---------- М-н- п-т-і-е- н-в-й а-т-м-б-л-. ------------------------------- Мені потрібен новий автомобіль. 0
Meni-po----en --vy----v-o-ob-lʹ. M--- p------- n----- a---------- M-n- p-t-i-e- n-v-y- a-t-m-b-l-. -------------------------------- Meni potriben novyy̆ avtomobilʹ.
Minä tarvitsen nopean auton. М-н- -о-рі-ен--ви---й -в--м-----. М--- п------- ш------ а---------- М-н- п-т-і-е- ш-и-к-й а-т-м-б-л-. --------------------------------- Мені потрібен швидкий автомобіль. 0
M--i po-r-ben ---yd-yy̆ av--m-b--ʹ. M--- p------- s-------- a---------- M-n- p-t-i-e- s-v-d-y-̆ a-t-m-b-l-. ----------------------------------- Meni potriben shvydkyy̆ avtomobilʹ.
Minä tarvitsen mukavan auton. Мені-п--рібе--зр--н-й-а--о-о---ь. М--- п------- з------ а---------- М-н- п-т-і-е- з-у-н-й а-т-м-б-л-. --------------------------------- Мені потрібен зручний автомобіль. 0
Meni -o-r-be--zruc--y-- ---omobi--. M--- p------- z-------- a---------- M-n- p-t-i-e- z-u-h-y-̆ a-t-m-b-l-. ----------------------------------- Meni potriben zruchnyy̆ avtomobilʹ.
Tuolla ylhäällä asuu vanha nainen. Та--н--о-і ж-ве ст--- ж-нк-. Т-- н----- ж--- с---- ж----- Т-м н-г-р- ж-в- с-а-а ж-н-а- ---------------------------- Там нагорі живе стара жінка. 0
T-m-n-h--- zh-ve s-a-----i--a. T-- n----- z---- s---- z------ T-m n-h-r- z-y-e s-a-a z-i-k-. ------------------------------ Tam nahori zhyve stara zhinka.
Tuolla ylhäällä asuu lihava nainen. Т-- -аг--і--и-е-товста-жі---. Т-- н----- ж--- т----- ж----- Т-м н-г-р- ж-в- т-в-т- ж-н-а- ----------------------------- Там нагорі живе товста жінка. 0
T-m-----r- --yve-tovs-- --i---. T-- n----- z---- t----- z------ T-m n-h-r- z-y-e t-v-t- z-i-k-. ------------------------------- Tam nahori zhyve tovsta zhinka.
Tuolla alhaalla asuu utelias nainen. Т-м ---з- живе --пит--ва---нка. Т-- в---- ж--- д-------- ж----- Т-м в-и-у ж-в- д-п-т-и-а ж-н-а- ------------------------------- Там внизу живе допитлива жінка. 0
T-----yz---hy-e -opyt-y-a-z-i--a. T-- v---- z---- d-------- z------ T-m v-y-u z-y-e d-p-t-y-a z-i-k-. --------------------------------- Tam vnyzu zhyve dopytlyva zhinka.
Vieraamme olivat mukavaa väkeä. Н-ші-г-с-і-б--и -ю---зни-и-лю-ь--. Н--- г---- б--- л--------- л------ Н-ш- г-с-і б-л- л-б-я-н-м- л-д-м-. ---------------------------------- Наші гості були люб’язними людьми. 0
Na-h- -o--- -u---ly-b'y--n-my--y---m-. N---- h---- b--- l----------- l------- N-s-i h-s-i b-l- l-u-'-a-n-m- l-u-ʹ-y- -------------------------------------- Nashi hosti buly lyub'yaznymy lyudʹmy.
Vieraamme olivat kohteliasta väkeä. Н--- ----і--ул- в--ч-ив-ми л--ьм-. Н--- г---- б--- в--------- л------ Н-ш- г-с-і б-л- в-і-л-в-м- л-д-м-. ---------------------------------- Наші гості були ввічливими людьми. 0
N-s-i-ho-ti-b-----v-c-ly--my lyud--y. N---- h---- b--- v---------- l------- N-s-i h-s-i b-l- v-i-h-y-y-y l-u-ʹ-y- ------------------------------------- Nashi hosti buly vvichlyvymy lyudʹmy.
Vieraamme olivat kiinnostavaa väkeä. Н--і гос-і -ули-ц----им--лю-ь--. Н--- г---- б--- ц------- л------ Н-ш- г-с-і б-л- ц-к-в-м- л-д-м-. -------------------------------- Наші гості були цікавими людьми. 0
N-shi h-st--bul- t--kav--y l-ud--y. N---- h---- b--- t-------- l------- N-s-i h-s-i b-l- t-i-a-y-y l-u-ʹ-y- ----------------------------------- Nashi hosti buly tsikavymy lyudʹmy.
Minulla on kilttejä lapsia. Я-ма- мил-х д--ей. Я м-- м---- д----- Я м-ю м-л-х д-т-й- ------------------ Я маю милих дітей. 0
Y- --y- myl-k- d-t-y-. Y- m--- m----- d------ Y- m-y- m-l-k- d-t-y-. ---------------------- YA mayu mylykh ditey̆.
Mutta naapureilla on nenäkkäitä lapsia. А---с-сіди --ют- з-х-ал-х --тей. А-- с----- м---- з------- д----- А-е с-с-д- м-ю-ь з-х-а-и- д-т-й- -------------------------------- Але сусіди мають зухвалих дітей. 0
Ale-s-s--- --y-t- z-k-v-l--- di-e-̆. A-- s----- m----- z--------- d------ A-e s-s-d- m-y-t- z-k-v-l-k- d-t-y-. ------------------------------------ Ale susidy mayutʹ zukhvalykh ditey̆.
Ovatko teidän lapsenne kilttejä? Ваш--ді---ч-м--? В--- д--- ч----- В-ш- д-т- ч-м-і- ---------------- Ваші діти чемні? 0
V-shi-dit- c-e-n-? V---- d--- c------ V-s-i d-t- c-e-n-? ------------------ Vashi dity chemni?

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Yksi kieli, monia muunnoksia

Vaikka puhuisimme vain yhtä kieltä, puhummekin monta kieltä. Mikään kieli ei ole itsenäinen järjestelmä. Jokaisessa kielessä on monia eri ulottuvuuksia. Kieli on elävä järjestelmä. Puhujat suuntautuvat aina keskustelukumppaneihinsa. Siksi ihmiset vaihtelevat kieltä, jota he puhuvat. Nämä vaihtelut ilmenevät eri muodoissa. Jokaisella kielellä on esimerkiksi jokin historia. Se on muuttunut ja muuttuu edelleen. Sen voi havaita siitä tosiasiasta, että vanhat ihmiset puhuvat eri lailla kuin nuoret ihmiset. Useimmissa kielissä on myös eri murteita. Monet murteiden puhujat voivat kuitenkin sopeutua ympäristöönsä. Joissakin tilanteissa he puhuvat vakiintunutta kieltä. Eri sosiaaliryhmillä on eri kieliä. Nuorten slangi tai metsästäjien slangi ovat tästä esimerkkejä. Useimmat ihmiset puhuvat eri lailla työssä kuin kotona. Monet käyttävät myös työssä ammattislangia. Puhutun ja kirjoitetun kielen välillä on myös eroja. Puhuttu kieli on tyypillisesti paljon yksinkertaisempaa kuin kirjoitettu kieli. Ero voi olla varsin suuri. Näin tapahtuu, kun kirjoitetut kielet eivät muutu pitkään aikaan. Puhujien pitää silloin opetella käyttämään kieltä ensin kirjoitetussa muodossa. Naisten ja miesten kieli on usein myös erilaista. Ero ei ole kovin suuri länsimaisissa yhteiskunnissa. Mutta on maita, joissa naiset puhuvat hyvin eri lailla kuin miehet. Joissakin kulttuureissa kohteliaisuudella on oma kielellinen muoto. Puhuminen ei siksi ole ollenkaan niin helppoa! Meidän pitää kiinnittää huomio samanaikaisesti moneen eri asiaan…