Fraseboek

af om iets te moet   »   fi täytyä tehdä jotakin

72 [twee en sewentig]

om iets te moet

om iets te moet

72 [seitsemänkymmentäkaksi]

täytyä tehdä jotakin

Kies hoe jy die vertaling wil sien:   
Afrikaans Fins Speel Meer
moet t---yä täytyä t-y-y- ------ täytyä 0
Ek moet die brief pos. Mi------y-y- ---e-tää-k-r-e. Minun täytyy lähettää kirje. M-n-n t-y-y- l-h-t-ä- k-r-e- ---------------------------- Minun täytyy lähettää kirje. 0
Ek moet die hotel betaal. Mi--n-----yy---k--- -o----i. Minun täytyy maksaa hotelli. M-n-n t-y-y- m-k-a- h-t-l-i- ---------------------------- Minun täytyy maksaa hotelli. 0
Jy moet vroeg opstaan. S-nu--t-yt-y -ou--- -ika---n -l--. Sinun täytyy nousta aikaisin ylös. S-n-n t-y-y- n-u-t- a-k-i-i- y-ö-. ---------------------------------- Sinun täytyy nousta aikaisin ylös. 0
Jy moet baie werk. Si--n--ä-tyy-ty-ske-n-llä--a-j-n. Sinun täytyy työskennellä paljon. S-n-n t-y-y- t-ö-k-n-e-l- p-l-o-. --------------------------------- Sinun täytyy työskennellä paljon. 0
Jy moet stiptelik wees. S-n-n -äy--y --la---o--s-. Sinun täytyy olla ajoissa. S-n-n t-y-y- o-l- a-o-s-a- -------------------------- Sinun täytyy olla ajoissa. 0
Hy moet brandstof kry. H---n---ytyy tank-t-. Hänen täytyy tankata. H-n-n t-y-y- t-n-a-a- --------------------- Hänen täytyy tankata. 0
Hy moet die motor herstel. Hä--n --y--y ----at- auto. Hänen täytyy korjata auto. H-n-n t-y-y- k-r-a-a a-t-. -------------------------- Hänen täytyy korjata auto. 0
Hy moet die motor was. Häne- -ä-----p---ä-a-t-. Hänen täytyy pestä auto. H-n-n t-y-y- p-s-ä a-t-. ------------------------ Hänen täytyy pestä auto. 0
Sy moet inkopies doen. H--en täy-----ä-dä k-up-ss-. Hänen täytyy käydä kaupassa. H-n-n t-y-y- k-y-ä k-u-a-s-. ---------------------------- Hänen täytyy käydä kaupassa. 0
Sy moet die woonstel skoonmaak. Häne- täy-----i---t- asu-to. Hänen täytyy siivota asunto. H-n-n t-y-y- s-i-o-a a-u-t-. ---------------------------- Hänen täytyy siivota asunto. 0
Sy moet die wasgoed was. H---- ---ty---es-ä-p-y-i-. Hänen täytyy pestä pyykit. H-n-n t-y-y- p-s-ä p-y-i-. -------------------------- Hänen täytyy pestä pyykit. 0
Ons moet onmiddelik skool toe gaan. M-i-ä- -ä--y---o-ta ---n- ko-l-u-. Meidän täytyy kohta mennä kouluun. M-i-ä- t-y-y- k-h-a m-n-ä k-u-u-n- ---------------------------------- Meidän täytyy kohta mennä kouluun. 0
Ons moet onmiddelik werk toe gaan. M-i-än---y-yy-kohta -en-ä-----i-. Meidän täytyy kohta mennä töihin. M-i-ä- t-y-y- k-h-a m-n-ä t-i-i-. --------------------------------- Meidän täytyy kohta mennä töihin. 0
Ons moet onmiddelik dokter toe gaan. M----n-täy-yy----ta--e--- ---kä--in. Meidän täytyy kohta mennä lääkäriin. M-i-ä- t-y-y- k-h-a m-n-ä l-ä-ä-i-n- ------------------------------------ Meidän täytyy kohta mennä lääkäriin. 0
Julle moet wag vir die bus. Tei-----ä--y- o-ot-a- bu-s-a. Teidän täytyy odottaa bussia. T-i-ä- t-y-y- o-o-t-a b-s-i-. ----------------------------- Teidän täytyy odottaa bussia. 0
Julle moet wag vir die trein. Te-dä- tä---- ---t-a- ju-a-. Teidän täytyy odottaa junaa. T-i-ä- t-y-y- o-o-t-a j-n-a- ---------------------------- Teidän täytyy odottaa junaa. 0
Julle moet wag vir die taxi. T-i--- t---yy-o-o-taa-t-k--a. Teidän täytyy odottaa taksia. T-i-ä- t-y-y- o-o-t-a t-k-i-. ----------------------------- Teidän täytyy odottaa taksia. 0

Laai af MP3 (.zip lêers)

Geen video is gevind nie!

Waarom is daar soveel verskillende tale?

Daar is vandag wêreldwyd meer as 6 000 tale. Daarom het ons tolke en vertalers nodig. Baie lank gelede het almal dieselfde taal gepraat. Dit het egter verander toe mense begin migreer het. Hulle het hul geboorteland in Afrika verlaat en oor die aarde versprei. Dié ruimtelike skeiding het ook tot ’n taalkundige skeiding gelei. Want elke volk het sy eie vorm van kommunikasie ontwikkel. Baie verskillende tale het uit dieselfde stamtaal ontstaan. Maar mense het nooit baie lank op een plek gebly nie. So is die tale al hoe meer van mekaar geskei. Die een of ander tyd was ’n gemeenskaplike oorsprong nie meer herkenbaar nie. Geen mense het ook duisende jare in afsondering geleef nie. Daar was altyd kontak met ander nasies. Dit het die tale verander. Hulle het elemente uit vreemde tale oorgeneem of vermeng geraak. So hou die verdere ontwikkeling van die tale nooit op nie. Migrasie en kontak verklaar dus die verskeidenheid van tale. Maar dis ’n ander vraag hoekom tale so verskil. Elke evolusie volg bepaalde reëls. Daar moet dus ’n rede wees hoekom tale is soos hulle is. Wetenskaplikes stel al jare in dié redes belang. Hulle wil graag weet hoekom tale verskillend ontwikkel het. Om dit te ondersoek, moet ’n mens die geskiedenis van tale navors. Dan kan ’n mens sien wat wanneer verander het. Maar ons weet nog nie wat die ontwikkeling van tale beïnvloed het nie. Dit lyk asof die kulturele faktore belangriker as die biologiese is. Dit wil sê die geskiedenis van verskillende nasies het hul taal gevorm. Tale vertel ons duidelik meer as wat ons glo…