Fraseboek

af Seisoene en weer   »   fi Vuodenajat ja sää

16 [sestien]

Seisoene en weer

Seisoene en weer

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Kies hoe jy die vertaling wil sien:   
Afrikaans Fins Speel Meer
Dit is die seisoene: N----ovat vuod----at: Nämä ovat vuodenajat: N-m- o-a- v-o-e-a-a-: --------------------- Nämä ovat vuodenajat: 0
Lente, somer, kev--- -esä kevät, kesä k-v-t- k-s- ----------- kevät, kesä 0
herfs, winter. sy-s---a ta-v-. syksy ja talvi. s-k-y j- t-l-i- --------------- syksy ja talvi. 0
Die somer is warm. K--ä o- k---a. Kesä on kuuma. K-s- o- k-u-a- -------------- Kesä on kuuma. 0
In die somer skyn die son. Ke---lä pa-s-aa-aurin-o. Kesällä paistaa aurinko. K-s-l-ä p-i-t-a a-r-n-o- ------------------------ Kesällä paistaa aurinko. 0
In die somer gaan stap ons graag. Ke--llä -e-e-me-mi-l-l-ään-k-v---ll-. Kesällä menemme mielellään kävelylle. K-s-l-ä m-n-m-e m-e-e-l-ä- k-v-l-l-e- ------------------------------------- Kesällä menemme mielellään kävelylle. 0
Die winter is koud. T--vi-o----l-ä. Talvi on kylmä. T-l-i o- k-l-ä- --------------- Talvi on kylmä. 0
In die winter sneeu of reën dit. T-lvel-- --ta- lu--- --- ----ä. Talvella sataa lunta tai vettä. T-l-e-l- s-t-a l-n-a t-i v-t-ä- ------------------------------- Talvella sataa lunta tai vettä. 0
In die winter bly ons graag tuis. T--v-lla-me--ä--m--mi-l-ll----ko---n. Talvella me jäämme mielellään kotiin. T-l-e-l- m- j-ä-m- m-e-e-l-ä- k-t-i-. ------------------------------------- Talvella me jäämme mielellään kotiin. 0
Dit is koud. O- ---mä. On kylmä. O- k-l-ä- --------- On kylmä. 0
Dit reën. Sataa. Sataa. S-t-a- ------ Sataa. 0
Dit is winderig. O- ---l--t-. On tuulista. O- t-u-i-t-. ------------ On tuulista. 0
Dit is warm. On lä-mi---. On lämmintä. O- l-m-i-t-. ------------ On lämmintä. 0
Dit is sonnig. On -ur-n-o--ta. On aurinkoista. O- a-r-n-o-s-a- --------------- On aurinkoista. 0
Dit is helder. O--kirka---. On kirkasta. O- k-r-a-t-. ------------ On kirkasta. 0
Hoe is die weer vandag? Mi-la-nen s-ä-o- -änään? Millainen sää on tänään? M-l-a-n-n s-ä o- t-n-ä-? ------------------------ Millainen sää on tänään? 0
Dit is koud vandag. T--ä-n on --lm-. Tänään on kylmä. T-n-ä- o- k-l-ä- ---------------- Tänään on kylmä. 0
Dit is warm vandag. T-n-än -- -ämm-n. Tänään on lämmin. T-n-ä- o- l-m-i-. ----------------- Tänään on lämmin. 0

Laai af MP3 (.zip lêers)

Geen video is gevind nie!

Leer en emosie

Ons is bly wanneer ons in ’n vreemde taal kan kommunikeer. Ons is trots op onsself en die vordering met ons studie. Aan die ander kant is ons ontsteld of teleurgesteld as ons nie suksesvol is nie. Daar is dus verskillende gevoelens wat met studie verbind word. Nuwe studies het interessante resultate gelewer. Hulle bewys dat gevoelens tydens leerwerk ’n rol speel. Want ons emosies beïnvloed hoe suksesvol ons leer. Leer is altyd vir ons brein ’n “probleem”. En dit wil die probleem oplos. Dit hang van ons emosie af of ons sal slaag. As ons glo ons kan die probleem oplos, is ons vol vertroue. Dié emosionele stabiliteit help ons leer. Positiewe denke bevorder ons intellektuele vermoëns. Aan die ander kant werk studie onder stres nie so goed nie. Twyfel of kommer belemmer goeie prestasie. Ons leer veral sleg wanneer ons bang is. Dan kan ons brein nie nuwe inhoud goed stoor nie. Daarom is dit belangrik om altyd gemotiveerd te wees wanneer jy leer. Emosies beïnvloed dus studie. Maar studie beïnvloed ook ons emosies! Dieselfde breinstrukture wat feite verwerk, verwerk ook emosies. Leer kan jou dus gelukkig maak en mense wat gelukkig is, leer beter. Natuurlik is dit nie altyd pret om te leer nie - dit lam ook vervelig wees. Daarom moet ons altyd klein doelwitte stel. So sal ons nie ons brein ooreis nie. En ons waarborg dat ons aan ons verwagtings kan voldoen. Sukses is dan ’n beloning wat ons van nuuts af motiveer. So: leer iets en glimlag terwyl jy dit doen!