Lauseita

fi Numerot   »   da Tal

7 [seitsemän]

Numerot

Numerot

7 [syv]

Tal

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Minä lasken: Je- -æ---r: Jeg tæller: J-g t-l-e-: ----------- Jeg tæller: 0
yksi, kaksi, kolme en--to---re en, to, tre e-, t-, t-e ----------- en, to, tre 0
Minä lasken kolmeen. Je- ----e---i--t--. Jeg tæller til tre. J-g t-l-e- t-l t-e- ------------------- Jeg tæller til tre. 0
Minä lasken eteenpäin. Jeg tælle- v-d---: Jeg tæller videre: J-g t-l-e- v-d-r-: ------------------ Jeg tæller videre: 0
neljä, viisi, kuusi fi--, -e-,--e--, fire, fem, seks, f-r-, f-m- s-k-, ---------------- fire, fem, seks, 0
seitsemän, kahdeksan, yhdeksän s--,-ot--- -i syv, otte, ni s-v- o-t-, n- ------------- syv, otte, ni 0
Minä lasken. J-g-t-l-er. Jeg tæller. J-g t-l-e-. ----------- Jeg tæller. 0
Sinä lasket. D- tæ-l--. Du tæller. D- t-l-e-. ---------- Du tæller. 0
Hän laskee. H-n---lle-. Han tæller. H-n t-l-e-. ----------- Han tæller. 0
Yksi. Ensimmäinen. E-- De--f-----. En. Den første. E-. D-n f-r-t-. --------------- En. Den første. 0
Kaksi. Toinen. To- -----nde-. To. Den anden. T-. D-n a-d-n- -------------- To. Den anden. 0
Kolme. Kolmas. T-e--Den ----je. Tre. Den tredje. T-e- D-n t-e-j-. ---------------- Tre. Den tredje. 0
Neljä. Neljäs. Fir-. Den -j--d-. Fire. Den fjerde. F-r-. D-n f-e-d-. ----------------- Fire. Den fjerde. 0
Viisi. Viides. F--. De-----t-. Fem. Den femte. F-m- D-n f-m-e- --------------- Fem. Den femte. 0
Kuusi. Kuudes. S---.-D-n-sje---. Seks. Den sjette. S-k-. D-n s-e-t-. ----------------- Seks. Den sjette. 0
Seitsemän. Seitsemäs. S--- -en-syve--e. Syv. Den syvende. S-v- D-n s-v-n-e- ----------------- Syv. Den syvende. 0
Kahdeksan. Kahdeksas. O--e.---n-o---n--. Otte. Den ottende. O-t-. D-n o-t-n-e- ------------------ Otte. Den ottende. 0
Yhdeksän. Yhdeksäs. N-- D-n nie-de. Ni. Den niende. N-. D-n n-e-d-. --------------- Ni. Den niende. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Ajattelu ja kieli

Ajattelumme riippuu kielestämme. Kun ajattelemme, ”puhumme” itsemme kanssa. Siksi kielemme vaikuttaa siihen, miten näemme asiat. Voimmeko silti kaikki ajatella samoin erilaisista kielistämme huolimatta? Vai ajattelemmeko eri tavalla, koska puhumme eri tavalla? Jokaisella kansalla on oma sanavarastonsa. Joistakin kielistä puuttuu tiettyjä sanoja. On olemassa ihmisiä, jotka eivät tee eroa vihreän ja sinisen välillä. He käyttävät molemmista väreistä samaa sanaa. Ja heidän on vaikeampaa tunnistaa värejä! He eivät tunnista eri sävyjä tai välivärejä. Heidän on vaikea kuvailla värejä. Muissa kielissä on numeroille vain muutamia sanoja. Noiden kielten puhujat eivät osaa laskea kovin hyvin. Joissakin kielissä ei tunnisteta vasenta ja oikeaa . Ihmiset puhuvat siellä pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Heillä on erittäin hyvä kyky määritellä maantieteellinen sijainti. Mutta he eivät ymmärrä oikean ja vasemman käsitteitä. Kielemme ei toki yksin vaikuta ajatteluumme. Ympäristömme ja jokapäiväinen elämämme muovaavat myös ajatuksiamme. Mikä on siis kielen rooli? Rajoittaako se ajatuksiamme? Vai onko meillä sanoja vain sille, mitä ajattelemme? Mikä on syy ja mikä seuraus? Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet ilman vastausta. Ne pitävät aivotutkijat ja kielitieteilijät kiireisinä. Mutta tämä asia koskee meitä kaikkia… Oletko se, mitä puhut?!