Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   da Arbejde

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [femoghalvtreds]

Arbejde

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Hv-- --b-------a--som? H--- a------- h-- s--- H-a- a-b-j-e- h-n s-m- ---------------------- Hvad arbejder han som? 0
Mieheni on lääkäri. M-n-m-nd -r-læge. M-- m--- e- l---- M-n m-n- e- l-g-. ----------------- Min mand er læge. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. J-- ar--jd-- delt-ds -o- -ygep-e-ers--. J-- a------- d------ s-- s------------- J-g a-b-j-e- d-l-i-s s-m s-g-p-e-e-s-e- --------------------------------------- Jeg arbejder deltids som sygeplejerske. 0
Pian saamme eläkettä. V---år-s---t-på----sion. V- g-- s---- p- p------- V- g-r s-a-t p- p-n-i-n- ------------------------ Vi går snart på pension. 0
Mutta verot ovat korkeita. Men -ka-t-- er-hø-. M-- s------ e- h--- M-n s-a-t-n e- h-j- ------------------- Men skatten er høj. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. Og sy-e-ik--ng-- -r--yr. O- s------------ e- d--- O- s-g-s-k-i-g-n e- d-r- ------------------------ Og sygesikringen er dyr. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Hv-d -il -- -æ-e? H--- v-- d- v---- H-a- v-l d- v-r-? ----------------- Hvad vil du være? 0
Haluan tulla insinööriksi. J-- -----æ-e-----niør. J-- v-- v--- i-------- J-g v-l v-r- i-g-n-ø-. ---------------------- Jeg vil være ingeniør. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Jeg--i- -æ---på -n--ersitet--. J-- v-- l--- p- u------------- J-g v-l l-s- p- u-i-e-s-t-t-t- ------------------------------ Jeg vil læse på universitetet. 0
Olen harjoittelija. Je-----pr--tik---. J-- e- p---------- J-g e- p-a-t-k-n-. ------------------ Jeg er praktikant. 0
En tienaa paljon. J-g-t----r i--e-m--e-. J-- t----- i--- m----- J-g t-e-e- i-k- m-g-t- ---------------------- Jeg tjener ikke meget. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. J-- e- i--r-k--k ---dl-n-et. J-- e- i p------ i u-------- J-g e- i p-a-t-k i u-l-n-e-. ---------------------------- Jeg er i praktik i udlandet. 0
Tuo on pomoni. De- e- m-- --e-. D-- e- m-- c---- D-t e- m-n c-e-. ---------------- Det er min chef. 0
Minulla on mukavia työkavereita. J-- h-r-r--e ko-l----r. J-- h-- r--- k--------- J-g h-r r-r- k-l-e-a-r- ----------------------- Jeg har rare kollegaer. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. I-f------p-use--gå- vi a---d - k--tin-n. I f------------ g-- v- a---- i k-------- I f-o-o-t-a-s-n g-r v- a-t-d i k-n-i-e-. ---------------------------------------- I frokostpausen går vi altid i kantinen. 0
Etsin työpaikkaa. Je---ø--- --b. J-- s---- j--- J-g s-g-r j-b- -------------- Jeg søger job. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Jeg har-v-re- --be-----s---et -r. J-- h-- v---- a--------- i e- å-- J-g h-r v-r-t a-b-j-s-ø- i e- å-. --------------------------------- Jeg har været arbejdsløs i et år. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Der er f---mange---b-j--l-s- - ------r l-n-. D-- e- f-- m---- a---------- i d-- h-- l---- D-r e- f-r m-n-e a-b-j-s-ø-e i d-t h-r l-n-. -------------------------------------------- Der er for mange arbejdsløse i det her land. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?