Lauseita

fi Small Talk 1   »   da Small Talk 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [tyve]

Small Talk 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! S---d-g-n-d! S-- d-- n--- S-å d-g n-d- ------------ Slå dig ned! 0
Olkaa kuin kotonanne. La- som--m-du er -je-m-! L-- s-- o- d- e- h------ L-d s-m o- d- e- h-e-m-! ------------------------ Lad som om du er hjemme! 0
Mitä te haluaisitte juoda? H--- v-- -u have--t-dr-k--? H--- v-- d- h--- a- d------ H-a- v-l d- h-v- a- d-i-k-? --------------------------- Hvad vil du have at drikke? 0
Pidättekö musiikista? K-- d- l-de m---k? K-- d- l--- m----- K-n d- l-d- m-s-k- ------------------ Kan du lide musik? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. J---kan-g-dt-lid- -la-sis----s-k. J-- k-- g--- l--- k------- m----- J-g k-n g-d- l-d- k-a-s-s- m-s-k- --------------------------------- Jeg kan godt lide klassisk musik. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. Her--r m-n--cd’e-. H-- e- m--- c----- H-r e- m-n- c-’-r- ------------------ Her er mine cd’er. 0
Soitatteko te jotain soitinta? Spil--r----e- i---r-me--? S------ d- e- i---------- S-i-l-r d- e- i-s-r-m-n-? ------------------------- Spiller du et instrument? 0
Tässä on minun kitarani. He- e- m-n---i-a-. H-- e- m-- g------ H-r e- m-n g-i-a-. ------------------ Her er min guitar. 0
Laulatteko te mielellänne? Kan ---l--e----syng-? K-- d- l--- a- s----- K-n d- l-d- a- s-n-e- --------------------- Kan du lide at synge? 0
Onko teillä lapsia? H----u-b---? H-- d- b---- H-r d- b-r-? ------------ Har du børn? 0
Onko teillä koira? Har du -n h---? H-- d- e- h---- H-r d- e- h-n-? --------------- Har du en hund? 0
Onko teillä kissa? Ha- d- en --t? H-- d- e- k--- H-r d- e- k-t- -------------- Har du en kat? 0
Tässä ovat kirjani. H-r er---n- -øger. H-- e- m--- b----- H-r e- m-n- b-g-r- ------------------ Her er mine bøger. 0
Luen juuri tätä kirjaa. Jeg -r --- -t--æ-e ----he-----. J-- e- v-- a- l--- d-- h-- b--- J-g e- v-d a- l-s- d-n h-r b-g- ------------------------------- Jeg er ved at læse den her bog. 0
Mitä te luette mielellänne? H--d-ka--d- --de--t --s-? H--- k-- d- l--- a- l---- H-a- k-n d- l-d- a- l-s-? ------------------------- Hvad kan du lide at læse? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? K-n du -id--a- gå --l ko-----? K-- d- l--- a- g- t-- k------- K-n d- l-d- a- g- t-l k-n-e-t- ------------------------------ Kan du lide at gå til koncert? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Kan -- -ide at-g--i --atr-t? K-- d- l--- a- g- i t------- K-n d- l-d- a- g- i t-a-r-t- ---------------------------- Kan du lide at gå i teatret? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? K-n d- -id--at--å---o---a--? K-- d- l--- a- g- i o------- K-n d- l-d- a- g- i o-e-a-n- ---------------------------- Kan du lide at gå i operaen? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!