Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   hi भूतकाल ३

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

८३ [तिरासी]

83 [tiraasee]

भूतकाल ३

[bhootakaal 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hindi Toista Lisää
puhua puhelimessa ट---फ---कर-ा ट-ल-फ-न करन- ट-ल-फ-न क-न- ------------ टेलिफोन करना 0
t-l-phon k----a teliphon karana t-l-p-o- k-r-n- --------------- teliphon karana
Minä olen puhunut puhelimessa. म---े ट---फ----िया म--न- ट-ल-फ-न क-य- म-ं-े ट-ल-फ-न क-य- ------------------ मैंने टेलिफोन किया 0
main-- --l-p-o--ki-a mainne teliphon kiya m-i-n- t-l-p-o- k-y- -------------------- mainne teliphon kiya
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. म-ंने--------- टेलिफ-न कि-ा म--न- प-र- समय ट-ल-फ-न क-य- म-ं-े प-र- स-य ट-ल-फ-न क-य- --------------------------- मैंने पूरा समय टेलिफोन किया 0
mai-n--po----sam-- ----------iya mainne poora samay teliphon kiya m-i-n- p-o-a s-m-y t-l-p-o- k-y- -------------------------------- mainne poora samay teliphon kiya
kysyä प-छ-ा प-छन- प-छ-ा ----- पूछना 0
poo-hh-na poochhana p-o-h-a-a --------- poochhana
Minä olen kysynyt. म-ंने --छा म--न- प-छ- म-ं-े प-छ- ---------- मैंने पूछा 0
m-i-n---oo---a mainne poochha m-i-n- p-o-h-a -------------- mainne poochha
Minä olen aina kysynyt. म-ंने---ेश- ---ा म--न- हम-श- प-छ- म-ं-े ह-े-ा प-छ- ---------------- मैंने हमेशा पूछा 0
m-i-n--ha---h-----chha mainne hamesha poochha m-i-n- h-m-s-a p-o-h-a ---------------------- mainne hamesha poochha
kertoa स-न-ना स-न-न- स-न-न- ------ सुनाना 0
suna--a sunaana s-n-a-a ------- sunaana
Minä olen kertonut. म--न---ुन--ा म--न- स-न-य- म-ं-े स-न-य- ------------ मैंने सुनाया 0
m--n-e -una-ya mainne sunaaya m-i-n- s-n-a-a -------------- mainne sunaaya
Minä olen kertonut koko tarinan. मैंन- प-र- -ह-न--सु-ाई म--न- प-र- कह-न- स-न-ई म-ं-े प-र- क-ा-ी स-न-ई ---------------------- मैंने पूरी कहानी सुनाई 0
main-e-p-ore- ka---nee ----ee mainne pooree kahaanee sunaee m-i-n- p-o-e- k-h-a-e- s-n-e- ----------------------------- mainne pooree kahaanee sunaee
oppia स-ख-ा स-खन- स-ख-ा ----- सीखना 0
s------a seekhana s-e-h-n- -------- seekhana
Minä olen oppinut. म-ं-े -ीखा म--न- स-ख- म-ं-े स-ख- ---------- मैंने सीखा 0
m-in-----ekha mainne seekha m-i-n- s-e-h- ------------- mainne seekha
Minä olen oppinut koko illan. मैं-- -ा---- सी-ा म--न- श-म भर स-ख- म-ं-े श-म भ- स-ख- ----------------- मैंने शाम भर सीखा 0
mainn---ha-m-b----see-ha mainne shaam bhar seekha m-i-n- s-a-m b-a- s-e-h- ------------------------ mainne shaam bhar seekha
työskennellä काम ---ा क-म करन- क-म क-न- -------- काम करना 0
k-a- k-ra-a kaam karana k-a- k-r-n- ----------- kaam karana
Minä olen työskennellyt. म--ने-क-म --या म--न- क-म क-य- म-ं-े क-म क-य- -------------- मैंने काम किया 0
m---ne k--- --ya mainne kaam kiya m-i-n- k-a- k-y- ---------------- mainne kaam kiya
Minä olen työskennellyt koko päivän. म---- --रा -ि----- -िया म--न- प-र- द-न क-म क-य- म-ं-े प-र- द-न क-म क-य- ----------------------- मैंने पूरा दिन काम किया 0
ma-n-e p---a di- k--m--i-a mainne poora din kaam kiya m-i-n- p-o-a d-n k-a- k-y- -------------------------- mainne poora din kaam kiya
syödä खाना ख-न- ख-न- ---- खाना 0
khaa-a khaana k-a-n- ------ khaana
Minä olen syönyt. म-ंन- -ाया म--न- ख-य- म-ं-े ख-य- ---------- मैंने खाया 0
m-in-- --aaya mainne khaaya m-i-n- k-a-y- ------------- mainne khaaya
Minä olen syönyt koko ruoan. म--न- स--ा खा-ा खाया म--न- स-र- ख-न- ख-य- म-ं-े स-र- ख-न- ख-य- -------------------- मैंने सारा खाना खाया 0
m-inne----ra kh--na -ha--a mainne saara khaana khaaya m-i-n- s-a-a k-a-n- k-a-y- -------------------------- mainne saara khaana khaaya

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!