Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ka წარსული 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ოთხმოცდასამი]

83 [otkhmotsdasami]

წარსული 3

ts'arsuli 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gruusia Toista Lisää
puhua puhelimessa ტ-ლ-ფ--ზ------კვა ტ________ დ______ ტ-ლ-ფ-ნ-ე დ-რ-კ-ა ----------------- ტელეფონზე დარეკვა 0
t--le-on-e-dar-k-va t_________ d_______ t-e-e-o-z- d-r-k-v- ------------------- t'eleponze darek'va
Minä olen puhunut puhelimessa. დ--რეკე. დ_______ დ-ვ-ე-ე- -------- დავრეკე. 0
d-vr----. d________ d-v-e-'-. --------- davrek'e.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. სუ- -ე-ე--ნზე ---პ--აკ-ბ--. ს__ ტ________ ვ____________ ს-ლ ტ-ლ-ფ-ნ-ე ვ-ა-ა-ა-ო-დ-. --------------------------- სულ ტელეფონზე ვლაპარაკობდი. 0
sul--'e-ep---- vlap'--a-'ob--. s__ t_________ v______________ s-l t-e-e-o-z- v-a-'-r-k-o-d-. ------------------------------ sul t'eleponze vlap'arak'obdi.
kysyä შეკ--ხვა შ_______ შ-კ-თ-ვ- -------- შეკითხვა 0
s-ek--t-hva s__________ s-e-'-t-h-a ----------- shek'itkhva
Minä olen kysynyt. ვიკითხე. ვ_______ ვ-კ-თ-ე- -------- ვიკითხე. 0
v---i-k--. v_________ v-k-i-k-e- ---------- vik'itkhe.
Minä olen aina kysynyt. ს-ლ--კი-ხ-ლ-ბ--. ს__ ვ___________ ს-ლ ვ-ი-ხ-ლ-ბ-ი- ---------------- სულ ვკითხულობდი. 0
sul ---itk-ul--d-. s__ v_____________ s-l v-'-t-h-l-b-i- ------------------ sul vk'itkhulobdi.
kertoa თ-რო-ა თ_____ თ-რ-ბ- ------ თხრობა 0
t---o-a t______ t-h-o-a ------- tkhroba
Minä olen kertonut. მ-ვყე--. მ_______ მ-ვ-ე-ი- -------- მოვყევი. 0
mo--e--. m_______ m-v-e-i- -------- movqevi.
Minä olen kertonut koko tarinan. ს-ლ --------. ს__ ვ________ ს-ლ ვ-ვ-ბ-დ-. ------------- სულ ვყვებოდი. 0
sul--qve-od-. s__ v________ s-l v-v-b-d-. ------------- sul vqvebodi.
oppia ს--ვლა ს_____ ს-ა-ლ- ------ სწავლა 0
st---vla s_______ s-s-a-l- -------- sts'avla
Minä olen oppinut. ვ-სწავლე. ვ________ ვ-ს-ა-ლ-. --------- ვისწავლე. 0
v----'a-le. v__________ v-s-s-a-l-. ----------- vists'avle.
Minä olen oppinut koko illan. მთე----აღამ- ვ-წ-ვ-ო--ი. მ____ ს_____ ვ__________ მ-ე-ი ს-ღ-მ- ვ-წ-ვ-ო-დ-. ------------------------ მთელი საღამო ვსწავლობდი. 0
m---i-s----m- vs-s'a-lob-i. m____ s______ v____________ m-e-i s-g-a-o v-t-'-v-o-d-. --------------------------- mteli saghamo vsts'avlobdi.
työskennellä მუშ---ა მ______ მ-შ-ო-ა ------- მუშაობა 0
m--hao-a m_______ m-s-a-b- -------- mushaoba
Minä olen työskennellyt. ვ---შ--ე. ვ________ ვ-მ-შ-ვ-. --------- ვიმუშავე. 0
v---sh-ve. v_________ v-m-s-a-e- ---------- vimushave.
Minä olen työskennellyt koko päivän. მ-ე-ი -ღე-ვ-მუ--ვე. მ____ დ__ ვ________ მ-ე-ი დ-ე ვ-მ-შ-ვ-. ------------------- მთელი დღე ვიმუშავე. 0
mte-i dg-e --mush---. m____ d___ v_________ m-e-i d-h- v-m-s-a-e- --------------------- mteli dghe vimushave.
syödä ჭამა ჭ___ ჭ-მ- ---- ჭამა 0
c----a c_____ c-'-m- ------ ch'ama
Minä olen syönyt. ვჭა-ე. ვ_____ ვ-ა-ე- ------ ვჭამე. 0
v---am-. v_______ v-h-a-e- -------- vch'ame.
Minä olen syönyt koko ruoan. სა-მელ- --ლ -ევ-ა--. ს______ ს__ შ_______ ს-ჭ-ე-ი ს-ლ შ-ვ-ა-ე- -------------------- საჭმელი სულ შევჭამე. 0
sa--'m-l----l -h---h'am-. s________ s__ s__________ s-c-'-e-i s-l s-e-c-'-m-. ------------------------- sach'meli sul shevch'ame.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!