Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ka წარსული 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ოთხმოცდასამი]

83 [otkhmotsdasami]

წარსული 3

[ts'arsuli 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gruusia Toista Lisää
puhua puhelimessa ტ---ფ--ზე-----კვა ტელეფონზე დარეკვა ტ-ლ-ფ-ნ-ე დ-რ-კ-ა ----------------- ტელეფონზე დარეკვა 0
t--l--on-- dar--'va t'eleponze darek'va t-e-e-o-z- d-r-k-v- ------------------- t'eleponze darek'va
Minä olen puhunut puhelimessa. დ-ვრე--. დავრეკე. დ-ვ-ე-ე- -------- დავრეკე. 0
d-vr--'-. davrek'e. d-v-e-'-. --------- davrek'e.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. სუ- ტე--ფ-ნ----ლაპა----ბდ-. სულ ტელეფონზე ვლაპარაკობდი. ს-ლ ტ-ლ-ფ-ნ-ე ვ-ა-ა-ა-ო-დ-. --------------------------- სულ ტელეფონზე ვლაპარაკობდი. 0
sul --e-e----e vl--'-r-k'ob-i. sul t'eleponze vlap'arak'obdi. s-l t-e-e-o-z- v-a-'-r-k-o-d-. ------------------------------ sul t'eleponze vlap'arak'obdi.
kysyä შე-ითხ-ა შეკითხვა შ-კ-თ-ვ- -------- შეკითხვა 0
shek--tkhva shek'itkhva s-e-'-t-h-a ----------- shek'itkhva
Minä olen kysynyt. ვ-კითხე. ვიკითხე. ვ-კ-თ-ე- -------- ვიკითხე. 0
vik'itk--. vik'itkhe. v-k-i-k-e- ---------- vik'itkhe.
Minä olen aina kysynyt. ს-ლ ვ---ხ-ლ--დი. სულ ვკითხულობდი. ს-ლ ვ-ი-ხ-ლ-ბ-ი- ---------------- სულ ვკითხულობდი. 0
sul v---tkh-----i. sul vk'itkhulobdi. s-l v-'-t-h-l-b-i- ------------------ sul vk'itkhulobdi.
kertoa თხ-ო-ა თხრობა თ-რ-ბ- ------ თხრობა 0
t-hr--a tkhroba t-h-o-a ------- tkhroba
Minä olen kertonut. მ-ვ-ევ-. მოვყევი. მ-ვ-ე-ი- -------- მოვყევი. 0
movq-v-. movqevi. m-v-e-i- -------- movqevi.
Minä olen kertonut koko tarinan. სულ -ყვ--ოდ-. სულ ვყვებოდი. ს-ლ ვ-ვ-ბ-დ-. ------------- სულ ვყვებოდი. 0
su- -qv--odi. sul vqvebodi. s-l v-v-b-d-. ------------- sul vqvebodi.
oppia სწ--ლა სწავლა ს-ა-ლ- ------ სწავლა 0
sts-av-a sts'avla s-s-a-l- -------- sts'avla
Minä olen oppinut. ვი-წ-ვლ-. ვისწავლე. ვ-ს-ა-ლ-. --------- ვისწავლე. 0
vists-avle. vists'avle. v-s-s-a-l-. ----------- vists'avle.
Minä olen oppinut koko illan. მთ--- ---ამო ვსწავ-ო--ი. მთელი საღამო ვსწავლობდი. მ-ე-ი ს-ღ-მ- ვ-წ-ვ-ო-დ-. ------------------------ მთელი საღამო ვსწავლობდი. 0
mtel- s----mo vst----l-bd-. mteli saghamo vsts'avlobdi. m-e-i s-g-a-o v-t-'-v-o-d-. --------------------------- mteli saghamo vsts'avlobdi.
työskennellä მუ-ა--ა მუშაობა მ-შ-ო-ა ------- მუშაობა 0
m--h-o-a mushaoba m-s-a-b- -------- mushaoba
Minä olen työskennellyt. ვი--შ--ე. ვიმუშავე. ვ-მ-შ-ვ-. --------- ვიმუშავე. 0
vimush--e. vimushave. v-m-s-a-e- ---------- vimushave.
Minä olen työskennellyt koko päivän. მთ-ლ--დღე ვ---შავე. მთელი დღე ვიმუშავე. მ-ე-ი დ-ე ვ-მ-შ-ვ-. ------------------- მთელი დღე ვიმუშავე. 0
mt-li------v--u-have. mteli dghe vimushave. m-e-i d-h- v-m-s-a-e- --------------------- mteli dghe vimushave.
syödä ჭა-ა ჭამა ჭ-მ- ---- ჭამა 0
ch'--a ch'ama c-'-m- ------ ch'ama
Minä olen syönyt. ვ-ა-ე. ვჭამე. ვ-ა-ე- ------ ვჭამე. 0
vc--am-. vch'ame. v-h-a-e- -------- vch'ame.
Minä olen syönyt koko ruoan. საჭმ-ლ--ს-- შე--ა--. საჭმელი სულ შევჭამე. ს-ჭ-ე-ი ს-ლ შ-ვ-ა-ე- -------------------- საჭმელი სულ შევჭამე. 0
s-ch'--l- -u- -h-vch'am-. sach'meli sul shevch'ame. s-c-'-e-i s-l s-e-c-'-m-. ------------------------- sach'meli sul shevch'ame.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!