Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   sv Förfluten tid 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [åttiotre]

Förfluten tid 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ruotsi Toista Lisää
puhua puhelimessa ri-ga r---- r-n-a ----- ringa 0
Minä olen puhunut puhelimessa. Ja--har-r-n--. J-- h-- r----- J-g h-r r-n-t- -------------- Jag har ringt. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Ja- h-----ng------ -ide-. J-- h-- r---- h--- t----- J-g h-r r-n-t h-l- t-d-n- ------------------------- Jag har ringt hela tiden. 0
kysyä f--ga f---- f-å-a ----- fråga 0
Minä olen kysynyt. Jag h-r -r-g--. J-- h-- f------ J-g h-r f-å-a-. --------------- Jag har frågat. 0
Minä olen aina kysynyt. Ja- --r-a-lt-d--rå--t. J-- h-- a----- f------ J-g h-r a-l-i- f-å-a-. ---------------------- Jag har alltid frågat. 0
kertoa b-rätta b------ b-r-t-a ------- berätta 0
Minä olen kertonut. Ja- -ar---rä--a-. J-- h-- b-------- J-g h-r b-r-t-a-. ----------------- Jag har berättat. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. J-g h-- --rä---- --l--h-s--r-e-. J-- h-- b------- h--- h--------- J-g h-r b-r-t-a- h-l- h-s-o-i-n- -------------------------------- Jag har berättat hela historien. 0
oppia stu--ra s------ s-u-e-a ------- studera 0
Minä olen oppinut. J-- h-- s-----at. J-- h-- s-------- J-g h-r s-u-e-a-. ----------------- Jag har studerat. 0
Minä olen oppinut koko illan. Jag h-------er---he-a--välle-. J-- h-- s------- h--- k------- J-g h-r s-u-e-a- h-l- k-ä-l-n- ------------------------------ Jag har studerat hela kvällen. 0
työskennellä a-b-ta a----- a-b-t- ------ arbeta 0
Minä olen työskennellyt. J-g-ha--a--etat. J-- h-- a------- J-g h-r a-b-t-t- ---------------- Jag har arbetat. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. J-- h---a--etat hel- --g-n. J-- h-- a------ h--- d----- J-g h-r a-b-t-t h-l- d-g-n- --------------------------- Jag har arbetat hela dagen. 0
syödä ä-a ä-- ä-a --- äta 0
Minä olen syönyt. Ja- --- --i-. J-- h-- ä---- J-g h-r ä-i-. ------------- Jag har ätit. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Ja--har ä--------h--- m-ten. J-- h-- ä--- u-- h--- m----- J-g h-r ä-i- u-p h-l- m-t-n- ---------------------------- Jag har ätit upp hela maten. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!