Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   sq E shkuara 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [tetёdhjetёetre]

E shkuara 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
puhua puhelimessa te-e-on-j t-------- t-l-f-n-j --------- telefonoj 0
Minä olen puhunut puhelimessa. Ka-----efon-ar. K-- t---------- K-m t-l-f-n-a-. --------------- Kam telefonuar. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Ka----rr -ё---lef-- -j-t-ё-k----. K-- m--- n- t------ g----- k----- K-m m-r- n- t-l-f-n g-i-h- k-h-s- --------------------------------- Kam marr nё telefon gjithё kohёs. 0
kysyä p-es p--- p-e- ---- pyes 0
Minä olen kysynyt. U-------p-et--. U-- k-- p------ U-ё k-m p-e-u-. --------------- Unё kam pyetur. 0
Minä olen aina kysynyt. Kam-p----r g-ithmo-ё. K-- p----- g--------- K-m p-e-u- g-i-h-o-ё- --------------------- Kam pyetur gjithmonё. 0
kertoa tr-g-j t----- t-e-o- ------ tregoj 0
Minä olen kertonut. K-------u--. K-- t------- K-m t-e-u-r- ------------ Kam treguar. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Unё-e -am --egu-r-t- g---hё --st---nё. U-- e k-- t------ t- g----- h--------- U-ё e k-m t-e-u-r t- g-i-h- h-s-o-i-ё- -------------------------------------- Unё e kam treguar tё gjithё historinё. 0
oppia m--oj m---- m-s-j ----- mёsoj 0
Minä olen oppinut. U-ё---m--ё-u--. U-- k-- m------ U-ё k-m m-s-a-. --------------- Unё kam mёsuar. 0
Minä olen oppinut koko illan. Ka- ----ar g-i-hё m-r----n. K-- m----- g----- m-------- K-m m-s-a- g-i-h- m-r-m-e-. --------------------------- Kam mёsuar gjithё mbrёmjen. 0
työskennellä pu-oj p---- p-n-j ----- punoj 0
Minä olen työskennellyt. Unё -am-pun-ar. U-- k-- p------ U-ё k-m p-n-a-. --------------- Unё kam punuar. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Ka----nu-r---it----i-ёn. K-- p----- g----- d----- K-m p-n-a- g-i-h- d-t-n- ------------------------ Kam punuar gjithё ditёn. 0
syödä -a h- h- -- ha 0
Minä olen syönyt. U-ё k-m-ng-ёnё. U-- k-- n------ U-ё k-m n-r-n-. --------------- Unё kam ngrёnё. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Un- - --m ngrёn- -ё gj-t-ё-u----m--. U-- e k-- n----- t- g----- u-------- U-ё e k-m n-r-n- t- g-i-h- u-h-i-i-. ------------------------------------ Unё e kam ngrёnё tё gjithё ushqimin. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!