Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   af Verlede tyd 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [drie en tagtig]

Verlede tyd 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
puhua puhelimessa b-l bel b-l --- bel 0
Minä olen puhunut puhelimessa. E--h-t--e-el. Ek het gebel. E- h-t g-b-l- ------------- Ek het gebel. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. E- -----ie-h-el tyd-o- di--tel-f-o-. Ek was die heel tyd op die telefoon. E- w-s d-e h-e- t-d o- d-e t-l-f-o-. ------------------------------------ Ek was die heel tyd op die telefoon. 0
kysyä v-a vra v-a --- vra 0
Minä olen kysynyt. E----t-ge-r-. Ek het gevra. E- h-t g-v-a- ------------- Ek het gevra. 0
Minä olen aina kysynyt. Ek h-- al--- g-v--. Ek het altyd gevra. E- h-t a-t-d g-v-a- ------------------- Ek het altyd gevra. 0
kertoa ver-el vertel v-r-e- ------ vertel 0
Minä olen kertonut. E--he--vertel. Ek het vertel. E- h-t v-r-e-. -------------- Ek het vertel. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. E- --- -----ele-s-o-i---ert--. Ek het die hele storie vertel. E- h-t d-e h-l- s-o-i- v-r-e-. ------------------------------ Ek het die hele storie vertel. 0
oppia leer leer l-e- ---- leer 0
Minä olen oppinut. Ek--et---l---. Ek het geleer. E- h-t g-l-e-. -------------- Ek het geleer. 0
Minä olen oppinut koko illan. E---et--i---el--a-n--g-l-er. Ek het die hele aand geleer. E- h-t d-e h-l- a-n- g-l-e-. ---------------------------- Ek het die hele aand geleer. 0
työskennellä werk werk w-r- ---- werk 0
Minä olen työskennellyt. Ek--et-g-----. Ek het gewerk. E- h-t g-w-r-. -------------- Ek het gewerk. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Ek--et --e h----da---e-erk. Ek het die hele dag gewerk. E- h-t d-e h-l- d-g g-w-r-. --------------------------- Ek het die hele dag gewerk. 0
syödä eet eet e-t --- eet 0
Minä olen syönyt. Ek---t ---e-. Ek het geëet. E- h-t g-ë-t- ------------- Ek het geëet. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Ek he--d-- h-------lty---p---et. Ek het die hele maaltyd opgeëet. E- h-t d-e h-l- m-a-t-d o-g-ë-t- -------------------------------- Ek het die hele maaltyd opgeëet. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!