Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ko 과거형 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [여든셋]

83 [yeodeunses]

과거형 3

[gwageohyeong 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi korea Toista Lisää
puhua puhelimessa 전-해요 전--- 전-해- ---- 전화해요 0
j-----a-a-yo j----------- j-o-h-a-a-y- ------------ jeonhwahaeyo
Minä olen puhunut puhelimessa. 저---화했어요. 저- 전----- 저- 전-했-요- --------- 저는 전화했어요. 0
j--n--- -eo-hw-ha-s--e-yo. j------ j----------------- j-o-e-n j-o-h-a-a-s---o-o- -------------------------- jeoneun jeonhwahaess-eoyo.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. 저-----전화---. 저- 계- 전----- 저- 계- 전-했-요- ------------ 저는 계속 전화했어요. 0
j-o---n--yesog-jeonh-ah--s--eo--. j------ g----- j----------------- j-o-e-n g-e-o- j-o-h-a-a-s---o-o- --------------------------------- jeoneun gyesog jeonhwahaess-eoyo.
kysyä 물어봐요 물--- 물-봐- ---- 물어봐요 0
mu--eobw-yo m---------- m-l-e-b-a-o ----------- mul-eobwayo
Minä olen kysynyt. 저는 물----. 저- 물----- 저- 물-봤-요- --------- 저는 물어봤어요. 0
je---un m----obw-s--e-y-. j------ m---------------- j-o-e-n m-l-e-b-a-s-e-y-. ------------------------- jeoneun mul-eobwass-eoyo.
Minä olen aina kysynyt. 저- 항상 물--어-. 저- 항- 물----- 저- 항- 물-봤-요- ------------ 저는 항상 물어봤어요. 0
je--e-n -an--ang mu----bwa---eoy-. j------ h------- m---------------- j-o-e-n h-n-s-n- m-l-e-b-a-s-e-y-. ---------------------------------- jeoneun hangsang mul-eobwass-eoyo.
kertoa 얘--요 얘--- 얘-해- ---- 얘기해요 0
yae----eyo y--------- y-e-i-a-y- ---------- yaegihaeyo
Minä olen kertonut. 저는-얘기--요. 저- 얘----- 저- 얘-했-요- --------- 저는 얘기했어요. 0
j-on--- yaegi-aes------. j------ y--------------- j-o-e-n y-e-i-a-s---o-o- ------------------------ jeoneun yaegihaess-eoyo.
Minä olen kertonut koko tarinan. 저--모- 이야기----했--. 저- 모- 이--- 얘----- 저- 모- 이-기- 얘-했-요- ----------------- 저는 모든 이야기를 얘기했어요. 0
je-ne-- m-d-un-i-agi--ul -a-g-ha----eoyo. j------ m----- i-------- y--------------- j-o-e-n m-d-u- i-a-i-e-l y-e-i-a-s---o-o- ----------------------------------------- jeoneun modeun iyagileul yaegihaess-eoyo.
oppia 공부해요 공--- 공-해- ---- 공부해요 0
g-ng---a-yo g---------- g-n-b-h-e-o ----------- gongbuhaeyo
Minä olen oppinut. 저는 공----. 저- 공----- 저- 공-했-요- --------- 저는 공부했어요. 0
je-ne----ongb-h-e----oy-. j------ g---------------- j-o-e-n g-n-b-h-e-s-e-y-. ------------------------- jeoneun gongbuhaess-eoyo.
Minä olen oppinut koko illan. 저- 저- --------. 저- 저- 내- 공----- 저- 저- 내- 공-했-요- --------------- 저는 저녁 내내 공부했어요. 0
je-n-un-je-----g -ae-ae---n----a--s-----. j------ j------- n----- g---------------- j-o-e-n j-o-y-o- n-e-a- g-n-b-h-e-s-e-y-. ----------------------------------------- jeoneun jeonyeog naenae gongbuhaess-eoyo.
työskennellä 일-요 일-- 일-요 --- 일해요 0
il--eyo i------ i-h-e-o ------- ilhaeyo
Minä olen työskennellyt. 저는 --어-. 저- 일---- 저- 일-어-. -------- 저는 일했어요. 0
j--------l----s---yo. j------ i------------ j-o-e-n i-h-e-s-e-y-. --------------------- jeoneun ilhaess-eoyo.
Minä olen työskennellyt koko päivän. 저---루종일--했어-. 저- 하--- 일---- 저- 하-종- 일-어-. ------------- 저는 하루종일 일했어요. 0
jeon-u---a-ujo-g-i--ilh--ss---y-. j------ h---------- i------------ j-o-e-n h-l-j-n---l i-h-e-s-e-y-. --------------------------------- jeoneun halujong-il ilhaess-eoyo.
syödä 먹-요 먹-- 먹-요 --- 먹어요 0
me-g-eoyo m-------- m-o---o-o --------- meog-eoyo
Minä olen syönyt. 저는 먹-어-. 저- 먹---- 저- 먹-어-. -------- 저는 먹었어요. 0
j----u- m-o--e-s--eo-o. j------ m-------------- j-o-e-n m-o---o-s-e-y-. ----------------------- jeoneun meog-eoss-eoyo.
Minä olen syönyt koko ruoan. 저---든 음식을-먹었--. 저- 모- 음-- 먹---- 저- 모- 음-을 먹-어-. --------------- 저는 모든 음식을 먹었어요. 0
j-o--u- m--e-- -u-sig---l--e-----s------. j------ m----- e--------- m-------------- j-o-e-n m-d-u- e-m-i---u- m-o---o-s-e-y-. ----------------------------------------- jeoneun modeun eumsig-eul meog-eoss-eoyo.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!