Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   hy Past tense 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ութանասուներեք]

83 [ut’anasunerek’]

Past tense 3

[ants’yal 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
puhua puhelimessa զա-գ-հա--լ զ--------- զ-ն-ա-ա-ե- ---------- զանգահարել 0
za-g-h-rel z--------- z-n-a-a-e- ---------- zangaharel
Minä olen puhunut puhelimessa. Ես -ան-ահ-րել էի: Ե- զ--------- է-- Ե- զ-ն-ա-ա-ե- է-: ----------------- Ես զանգահարել էի: 0
Y-s---ng-ha-el -i Y-- z--------- e- Y-s z-n-a-a-e- e- ----------------- Yes zangaharel ei
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Ես մի----ո---ժա-անակ-զա--ա-արում---: Ե- մ- ա----- ժ------ զ---------- է-- Ե- մ- ա-բ-ղ- ժ-մ-ն-կ զ-ն-ա-ա-ո-մ է-: ------------------------------------ Ես մի ամբողջ ժամանակ զանգահարում էի: 0
Y------a--og---zh-ma-a--z-n----r----i Y-- m- a------ z------- z--------- e- Y-s m- a-b-g-j z-a-a-a- z-n-a-a-u- e- ------------------------------------- Yes mi amboghj zhamanak zangaharum ei
kysyä հա-ց--լ հ------ հ-ր-ն-լ ------- հարցնել 0
h-r-s-n-l h-------- h-r-s-n-l --------- harts’nel
Minä olen kysynyt. Ե- հ-րցրել է-: Ե- հ------ է-- Ե- հ-ր-ր-լ է-: -------------- Ես հարցրել էի: 0
Y---h-r----el ei Y-- h-------- e- Y-s h-r-s-r-l e- ---------------- Yes harts’rel ei
Minä olen aina kysynyt. Ե- մ-----արց--- -ի: Ե- մ--- հ------ է-- Ե- մ-շ- հ-ր-ր-լ է-: ------------------- Ես միշտ հարցրել էի: 0
Y-- misht-ha-ts---- ei Y-- m---- h-------- e- Y-s m-s-t h-r-s-r-l e- ---------------------- Yes misht harts’rel ei
kertoa պա-մ-լ պ----- պ-տ-ե- ------ պատմել 0
p-t-el p----- p-t-e- ------ patmel
Minä olen kertonut. Ես -ա---լ -ի: Ե- պ----- է-- Ե- պ-տ-ե- է-: ------------- Ես պատմել էի: 0
Ye----t--l ei Y-- p----- e- Y-s p-t-e- e- ------------- Yes patmel ei
Minä olen kertonut koko tarinan. Ես --բ-ղջ պատմ--թյո--ը-պա---- --: Ե- ա----- պ----------- պ----- է-- Ե- ա-բ-ղ- պ-տ-ո-թ-ո-ն- պ-տ-ե- է-: --------------------------------- Ես ամբողջ պատմությունը պատմել էի: 0
Y-- -m-og-j p--mu-’yu-- p-t--l -i Y-- a------ p---------- p----- e- Y-s a-b-g-j p-t-u-’-u-y p-t-e- e- --------------------------------- Yes amboghj patmut’yuny patmel ei
oppia ս-վոր-լ ս------ ս-վ-ր-լ ------- սովորել 0
so-o-el s------ s-v-r-l ------- sovorel
Minä olen oppinut. Ե- ս---րել-է-: Ե- ս------ է-- Ե- ս-վ-ր-լ է-: -------------- Ես սովորել էի: 0
Ye- sovo-el -i Y-- s------ e- Y-s s-v-r-l e- -------------- Yes sovorel ei
Minä olen oppinut koko illan. Ե- ա-------ր--ո -ով-րել էի: Ե- ա----- ե---- ս------ է-- Ե- ա-բ-ղ- ե-ե-ո ս-վ-ր-լ է-: --------------------------- Ես ամբողջ երեկո սովորել էի: 0
Y-s -mbogh--y-r--- sov---- -i Y-- a------ y----- s------ e- Y-s a-b-g-j y-r-k- s-v-r-l e- ----------------------------- Yes amboghj yereko sovorel ei
työskennellä ա-----լ ա------ ա-խ-տ-լ ------- աշխատել 0
ash--at-l a-------- a-h-h-t-l --------- ashkhatel
Minä olen työskennellyt. Ե- ---ատ-- -ի: Ե- ա------ է-- Ե- ա-խ-տ-լ է-: -------------- Ես աշխատել էի: 0
Y-- -s-kha--l -i Y-- a-------- e- Y-s a-h-h-t-l e- ---------------- Yes ashkhatel ei
Minä olen työskennellyt koko päivän. Ես-ա-բ--ջ--ր---շխատե--էի: Ե- ա----- օ-- ա------ է-- Ե- ա-բ-ղ- օ-ը ա-խ-տ-լ է-: ------------------------- Ես ամբողջ օրը աշխատել էի: 0
Y-- am----j --y-ash---t----i Y-- a------ o-- a-------- e- Y-s a-b-g-j o-y a-h-h-t-l e- ---------------------------- Yes amboghj ory ashkhatel ei
syödä ո-տել ո---- ո-տ-լ ----- ուտել 0
u--l u--- u-e- ---- utel
Minä olen syönyt. Ես-կեր-լ եմ: Ե- կ---- ե-- Ե- կ-ր-լ ե-: ------------ Ես կերել եմ: 0
Y-s ke--l --m Y-- k---- y-- Y-s k-r-l y-m ------------- Yes kerel yem
Minä olen syönyt koko ruoan. Ե--ամ-ո-ջ ուտ-լի-ը --ր---ե-: Ե- ա----- ո------- կ---- ե-- Ե- ա-բ-ղ- ո-տ-լ-ք- կ-ր-լ ե-: ---------------------------- Ես ամբողջ ուտելիքը կերել եմ: 0
Ye- a----hj-----ik’- ker-----m Y-- a------ u------- k---- y-- Y-s a-b-g-j u-e-i-’- k-r-l y-m ------------------------------ Yes amboghj utelik’y kerel yem

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!