Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   kn ಭೂತಕಾಲ – ೩

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

೮೩ [ಎಂಬತ್ತಮೂರು]

83 [Embattamūru]

ಭೂತಕಾಲ – ೩

[bhūtakāla – 3.]

suomi kannada Toista Lisää
puhua puhelimessa ಟೆ------ ಮ-------. ಟೆಲಿಫೋನ್ ಮಾಡುವುದು. 0
Ṭ------- m-------. Ṭe------ m-------. Ṭeliphōn māḍuvudu. Ṭ-l-p-ō- m-ḍ-v-d-. -----------------.
Minä olen puhunut puhelimessa. ನಾ-- ಫ--- ಮ-----. ನಾನು ಫೋನ್ ಮಾಡಿದೆ. 0
N--- p--- m-----. Nā-- p--- m-----. Nānu phōn māḍide. N-n- p-ō- m-ḍ-d-. ----------------.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. ನಾ-- ಪ-------- ಫ--- ನ---- ಮ--------------. ನಾನು ಪೂರ್ತಿಸಮಯ ಫೋನ್ ನಲ್ಲಿ ಮಾತನಾಡುತ್ತಿದ್ದೆ. 0
N--- p---------- p--- n---- m-------------. Nā-- p---------- p--- n---- m-------------. Nānu pūrtisamaya phōn nalli mātanāḍuttidde. N-n- p-r-i-a-a-a p-ō- n-l-i m-t-n-ḍ-t-i-d-. ------------------------------------------.
kysyä ಪ್-----------. ಪ್ರಶ್ನಿಸುವುದು. 0
P-----------. Pr----------. Praśnisuvudu. P-a-n-s-v-d-. ------------.
Minä olen kysynyt. ನಾ-- ಪ------ ಕ-----. ನಾನು ಪ್ರಶ್ನೆ ಕೇಳಿದೆ. 0
N--- p----- k-----. Nā-- p----- k-----. Nānu praśne kēḷide. N-n- p-a-n- k-ḷ-d-. ------------------.
Minä olen aina kysynyt. ನಾ-- ಯ------ ಪ------ ಕ-----------. ನಾನು ಯಾವಾಗಲು ಪ್ರಶ್ನೆ ಕೇಳುತ್ತಿದ್ದೆ. 0
N--- y------- p----- k---------. Nā-- y------- p----- k---------. Nānu yāvāgalu praśne kēḷuttidde. N-n- y-v-g-l- p-a-n- k-ḷ-t-i-d-. -------------------------------.
kertoa ಹೇ-----ು ಹೇಳುವುದು 0
H------- Hē-----u Hēḷuvudu H-ḷ-v-d- --------
Minä olen kertonut. ನಾ-- ಹ-----. ನಾನು ಹೇಳಿದೆ. 0
n--- h-----. nā-- h-----. nānu hēḷide. n-n- h-ḷ-d-. -----------.
Minä olen kertonut koko tarinan. ನಾ-- ಸ------ ಕ-- ಹ-----. ನಾನು ಸಂಪೂರ್ಣ ಕಥೆ ಹೇಳಿದೆ. 0
N--- s------- k---- h-----. Nā-- s------- k---- h-----. Nānu sampūrṇa kathe hēḷide. N-n- s-m-ū-ṇ- k-t-e h-ḷ-d-. --------------------------.
oppia ಕಲ------ು ಕಲಿಯುವುದು 0
K--------- Ka-------u Kaliyuvudu K-l-y-v-d- ----------
Minä olen oppinut. ನಾ-- ಕ----. ನಾನು ಕಲಿತೆ. 0
n--- k-----. nā-- k-----. nānu kalite. n-n- k-l-t-. -----------.
Minä olen oppinut koko illan. ನಾ-- ಇ-- ಸ------ ಕ----. ನಾನು ಇಡೀ ಸಾಯಂಕಾಲ ಕಲಿತೆ. 0
N--- i-- s-------- k-----. Nā-- i-- s-------- k-----. Nānu iḍī sāyaṅkāla kalite. N-n- i-ī s-y-ṅ-ā-a k-l-t-. -------------------------.
työskennellä ಕೆ-- ಮ-------. ಕೆಲಸ ಮಾಡುವುದು. 0
K----- m-------. Ke---- m-------. Kelasa māḍuvudu. K-l-s- m-ḍ-v-d-. ---------------.
Minä olen työskennellyt. ನಾ-- ಕ--- ಮ-----. ನಾನು ಕೆಲಸ ಮಾಡಿದೆ. 0
N--- k----- m-----. Nā-- k----- m-----. Nānu kelasa māḍide. N-n- k-l-s- m-ḍ-d-. ------------------.
Minä olen työskennellyt koko päivän. ನಾ-- ಇ-- ದ--- ಕ--- ಮ-----. ನಾನು ಇಡೀ ದಿವಸ ಕೆಲಸ ಮಾಡಿದೆ. 0
N--- i-- d----- k----- m-----. Nā-- i-- d----- k----- m-----. Nānu iḍī divasa kelasa māḍide. N-n- i-ī d-v-s- k-l-s- m-ḍ-d-. -----------------------------.
syödä ತಿ--------. ತಿನ್ನುವುದು. 0
T--------. Ti-------. Tinnuvudu. T-n-u-u-u. ---------.
Minä olen syönyt. ನಾ-- ತ----. ನಾನು ತಿಂದೆ. 0
N--- t----. Nā-- t----. Nānu tinde. N-n- t-n-e. ----------.
Minä olen syönyt koko ruoan. ನಾ-- ಊ------ ಪ--------- ತ----. ನಾನು ಊಟವನ್ನು ಪೂರ್ತಿಯಾಗಿ ತಿಂದೆ. 0
N--- ū------- p-------- t----. Nā-- ū------- p-------- t----. Nānu ūṭavannu pūrtiyāgi tinde. N-n- ū-a-a-n- p-r-i-ā-i t-n-e. -----------------------------.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!