Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   be Прошлы час 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [восемдзесят тры]

83 [vosemdzesyat try]

Прошлы час 3

[Proshly chas 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
puhua puhelimessa тэл-фан-в-ць т----------- т-л-ф-н-в-ц- ------------ тэлефанаваць 0
t---f--a----’ t------------ t-l-f-n-v-t-’ ------------- telefanavats’
Minä olen puhunut puhelimessa. Я -э-ефа-ава- - --леф-----л-. Я т---------- / т------------ Я т-л-ф-н-в-ў / т-л-ф-н-в-л-. ----------------------------- Я тэлефанаваў / тэлефанавала. 0
Y- tel--a---a--/-t-l-f----a--. Y- t---------- / t------------ Y- t-l-f-n-v-u / t-l-f-n-v-l-. ------------------------------ Ya telefanavau / telefanavala.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Я -вес----- -э--фан-ва- /-тэле-анав-л-. Я ў---- ч-- т---------- / т------------ Я ў-е-ь ч-с т-л-ф-н-в-ў / т-л-ф-н-в-л-. --------------------------------------- Я ўвесь час тэлефанаваў / тэлефанавала. 0
Ya-u--s-----s tele-a-a-au / --lefa-av---. Y- u---- c--- t---------- / t------------ Y- u-e-’ c-a- t-l-f-n-v-u / t-l-f-n-v-l-. ----------------------------------------- Ya uves’ chas telefanavau / telefanavala.
kysyä п----ь п----- п-т-ц- ------ пытаць 0
py--t-’ p------ p-t-t-’ ------- pytats’
Minä olen kysynyt. Я-пытаў-/ п-тала. Я п---- / п------ Я п-т-ў / п-т-л-. ----------------- Я пытаў / пытала. 0
Y--pyta- /-p-----. Y- p---- / p------ Y- p-t-u / p-t-l-. ------------------ Ya pytau / pytala.
Minä olen aina kysynyt. Я ---сь -а--пыта- ---ытала. Я ў---- ч-- п---- / п------ Я ў-е-ь ч-с п-т-ў / п-т-л-. --------------------------- Я ўвесь час пытаў / пытала. 0
Y--uves- cha----ta- / pyta--. Y- u---- c--- p---- / p------ Y- u-e-’ c-a- p-t-u / p-t-l-. ----------------------------- Ya uves’ chas pytau / pytala.
kertoa а-----аць а-------- а-а-я-а-ь --------- апавядаць 0
apa-ya-ats’ a---------- a-a-y-d-t-’ ----------- apavyadats’
Minä olen kertonut. Я--п---д-ў / а-ав--ал-. Я а------- / а--------- Я а-а-я-а- / а-а-я-а-а- ----------------------- Я апавядаў / апавядала. 0
Ya apavy--a--- apa-y--a-a. Y- a-------- / a---------- Y- a-a-y-d-u / a-a-y-d-l-. -------------------------- Ya apavyadau / apavyadala.
Minä olen kertonut koko tarinan. Я ---па-ё- /--а-пява---у-ю-/-ўс--г-сто---. Я р------- / р-------- у-- / ў-- г-------- Я р-с-а-ё- / р-с-я-а-а у-ю / ў-ю г-с-о-ы-. ------------------------------------------ Я распавёў / распявала усю / ўсю гісторыю. 0
Y- --s-a-e- / rasp-av-la u-yu --u--- g-st-r--u. Y- r------- / r--------- u--- / u--- g--------- Y- r-s-a-e- / r-s-y-v-l- u-y- / u-y- g-s-o-y-u- ----------------------------------------------- Ya raspaveu / raspyavala usyu / usyu gіstoryyu.
oppia вучы-ца в------ в-ч-ц-а ------- вучыцца 0
vu------sa v--------- v-c-y-s-s- ---------- vuchytstsa
Minä olen oppinut. Я-в-чы-ся-- вучылася. Я в------ / в-------- Я в-ч-ў-я / в-ч-л-с-. --------------------- Я вучыўся / вучылася. 0
Ya---c---sya-/ ----y-a-y-. Y- v-------- / v---------- Y- v-c-y-s-a / v-c-y-a-y-. -------------------------- Ya vuchyusya / vuchylasya.
Minä olen oppinut koko illan. Я-в-чы-ся-/-в---л-с- -в-сь-в-чар. Я в------ / в------- ў---- в----- Я в-ч-ў-я / в-ч-л-с- ў-е-ь в-ч-р- --------------------------------- Я вучыўся / вучылася ўвесь вечар. 0
Ya---c--u-y--/-vuch-l-s-a--ve------har. Y- v-------- / v--------- u---- v------ Y- v-c-y-s-a / v-c-y-a-y- u-e-’ v-c-a-. --------------------------------------- Ya vuchyusya / vuchylasya uves’ vechar.
työskennellä пр-ца---ь п-------- п-а-а-а-ь --------- працаваць 0
pr-tsava-s’ p---------- p-a-s-v-t-’ ----------- pratsavats’
Minä olen työskennellyt. Я-пр--ав-ў --п---ав--а. Я п------- / п--------- Я п-а-а-а- / п-а-а-а-а- ----------------------- Я працаваў / працавала. 0
Y- -rat-a-a--/ -----a--l-. Y- p-------- / p---------- Y- p-a-s-v-u / p-a-s-v-l-. -------------------------- Ya pratsavau / pratsavala.
Minä olen työskennellyt koko päivän. Я---а---аў-- ---ц-в--а увес- дз--ь. Я п------- / п-------- у---- д----- Я п-а-а-а- / п-а-а-а-а у-е-ь д-е-ь- ----------------------------------- Я працаваў / працавала увесь дзень. 0
Y--p--tsa-au /---at-av--a-uv-s’-dz---. Y- p-------- / p--------- u---- d----- Y- p-a-s-v-u / p-a-s-v-l- u-e-’ d-e-’- -------------------------------------- Ya pratsavau / pratsavala uves’ dzen’.
syödä е-ці е--- е-ц- ---- есці 0
es--і e---- e-t-і ----- estsі
Minä olen syönyt. Я-еў-----а. Я е- / е--- Я е- / е-а- ----------- Я еў / ела. 0
Ya ye--/---l-. Y- y-- / y---- Y- y-u / y-l-. -------------- Ya yeu / yela.
Minä olen syönyt koko ruoan. Я-з’е----з’-ла ус- --ўс--е-у. Я з--- / з---- у-- / ў-- е--- Я з-е- / з-е-а у-ю / ў-ю е-у- ----------------------------- Я з’еў / з’ела усю / ўсю ежу. 0
Ya -’e- / z---a --y--/ --yu ye-hu. Y- z--- / z---- u--- / u--- y----- Y- z-e- / z-e-a u-y- / u-y- y-z-u- ---------------------------------- Ya z’eu / z’ela usyu / usyu yezhu.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!