Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ad БлэкIыгъэ шъуашэр 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [тIокIиплIырэ щырэ]

83 [tIokIiplIyrje shhyrje]

БлэкIыгъэ шъуашэр 3

[BljekIygje shuashjer 3]

suomi adygen Toista Lisää
puhua puhelimessa те---------- г-----н телефонымкIэ гущыIэн 0
t------------ g--------- te----------- g--------n telefonymkIje gushhyIjen t-l-f-n-m-I-e g-s-h-I-e- ------------------------
Minä olen puhunut puhelimessa. Сэ т----------- с-------. Сэ телефонымкIэ сытеуагъ. 0
S-- t------------ s------. Sj- t------------ s------. Sje telefonymkIje syteuag. S-e t-l-f-n-m-I-e s-t-u-g. -------------------------.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Сэ р---- т----------- с------------. Сэ ренэу телефонымкIэ сыгущыIэщтыгъ. 0
S-- r----- t------------ s----------------. Sj- r----- t------------ s----------------. Sje renjeu telefonymkIje sygushhyIjeshhtyg. S-e r-n-e- t-l-f-n-m-I-e s-g-s-h-I-e-h-t-g. ------------------------------------------.
kysyä кI------н кIэупчIэн 0
k----------- kI---------n kIjeupchIjen k-j-u-c-I-e- ------------
Minä olen kysynyt. Сэ с-----------. Сэ сыкIэупчIагъ. 0
S-- s------------. Sj- s------------. Sje sykIjeupchIag. S-e s-k-j-u-c-I-g. -----------------.
Minä olen aina kysynyt. Сэ р---- с--------------. Сэ ренэу сыкIэупчIэщтыгъ. 0
S-- r----- s------------------. Sj- r----- s------------------. Sje renjeu sykIjeupchIjeshhtyg. S-e r-n-e- s-k-j-u-c-I-e-h-t-g. ------------------------------.
kertoa къ-----н къэIотэн 0
k-------- kj------n kjeIotjen k-e-o-j-n ---------
Minä olen kertonut. Сэ к---------. Сэ къэсIотагъ. 0
S-- k--------. Sj- k--------. Sje kjesIotag. S-e k-e-I-t-g. -------------.
Minä olen kertonut koko tarinan. Сэ к------- з---- к---------. Сэ къэбарыр зэкIэ къэсIотагъ. 0
S-- k------- z------ k--------. Sj- k------- z------ k--------. Sje kjebaryr zjekIje kjesIotag. S-e k-e-a-y- z-e-I-e k-e-I-t-g. ------------------------------.
oppia зэ------н зэгъэшIэн 0
z----------- zj---------n zjegjeshIjen z-e-j-s-I-e- ------------
Minä olen oppinut. Сэ з-----------. Сэ зэзгъэшIагъэ. 0
S-- z-------------. Sj- z-------------. Sje zjezgjeshIagje. S-e z-e-g-e-h-a-j-. ------------------.
Minä olen oppinut koko illan. Сэ п----- р---- з-----------. Сэ пчыхьэ реным зэзгъэшIагъэ. 0
S-- p----'j- r---- z-------------. Sj- p------- r---- z-------------. Sje pchyh'je renym zjezgjeshIagje. S-e p-h-h'j- r-n-m z-e-g-e-h-a-j-. ---------'-----------------------.
työskennellä Iо- ш--- / л----н Iоф шIэн / лэжьэн 0
I-- s----- / l----'j-- Io- s----- / l-------n Iof shIjen / ljezh'jen I-f s-I-e- / l-e-h'j-n -----------/------'---
Minä olen työskennellyt. Сэ I-- с------. Сэ Iоф сшIагъэ. 0
S-- I-- s-------. Sj- I-- s-------. Sje Iof sshIagje. S-e I-f s-h-a-j-. ----------------.
Minä olen työskennellyt koko päivän. Сэ м--- р---- I-- с-----э Сэ мэфэ реным Iоф сшIагъэ 0
S-- m----- r---- I-- s------- Sj- m----- r---- I-- s------e Sje mjefje renym Iof sshIagje S-e m-e-j- r-n-m I-f s-h-a-j- -----------------------------
syödä шх-н шхэн 0
s----- sh---n shhjen s-h-e- ------
Minä olen syönyt. Сэ с------. Сэ сышхагъ. 0
S-- s------. Sj- s------. Sje syshhag. S-e s-s-h-g. -----------.
Minä olen syönyt koko ruoan. Сэ з------ с------. Сэ зэкIэри сшхыгъэ. 0
S-- z-------- s-------. Sj- z-------- s-------. Sje zjekIjeri sshhygje. S-e z-e-I-e-i s-h-y-j-. ----------------------.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!