Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   tl Past tense 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [walumpu’t tatlo]

Past tense 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tagalog Toista Lisää
puhua puhelimessa p-----ag p------- p-g-a-a- -------- pagtawag 0
Minä olen puhunut puhelimessa. T--aw-g-n- -k-. T------ n- a--- T-m-w-g n- a-o- --------------- Tumawag na ako. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. N-s- t-lep-n--ako sa----ng--ra-. N--- t------- a-- s- b---- o---- N-s- t-l-p-n- a-o s- b-o-g o-a-. -------------------------------- Nasa telepono ako sa buong oras. 0
kysyä mag--no-g m-------- m-g-a-o-g --------- magtanong 0
Minä olen kysynyt. Nag--nong--ko. N-------- a--- N-g-a-o-g a-o- -------------- Nagtanong ako. 0
Minä olen aina kysynyt. Lagi kong -ag-a---o-g. L--- k--- n----------- L-g- k-n- n-g-a-a-o-g- ---------------------- Lagi kong nagtatanong. 0
kertoa m-gkw-n----g m-------- n- m-g-w-n-o n- ------------ magkwento ng 0
Minä olen kertonut. N-gk---t---ko. N-------- a--- N-g-w-n-o a-o- -------------- Nagkwento ako. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Na--w--to n---k- n- b-o. N-------- n- a-- n- b--- N-g-w-n-o n- a-o n- b-o- ------------------------ Nagkwento na ako ng buo. 0
oppia mag-ar-l m------- m-g-a-a- -------- mag-aral 0
Minä olen oppinut. N-----a- a-o. N------- a--- N-g-a-a- a-o- ------------- Nag-aral ako. 0
Minä olen oppinut koko illan. N-g--r-- a-o---o-g --b-. N------- a-- b---- g---- N-g-a-a- a-o b-o-g g-b-. ------------------------ Nag-aral ako buong gabi. 0
työskennellä tr----o t------ t-a-a-o ------- trabaho 0
Minä olen työskennellyt. Ako -y-na-----a--. A-- a- n---------- A-o a- n-g-r-b-h-. ------------------ Ako ay nagtrabaho. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. N-g-ra--ho -ko -u-ng--ra-. N--------- a-- b---- a---- N-g-r-b-h- a-o b-o-g a-a-. -------------------------- Nagtrabaho ako buong araw. 0
syödä ku-a-n k----- k-m-i- ------ kumain 0
Minä olen syönyt. Kum--n--a--k-. K----- n- a--- K-m-i- n- a-o- -------------- Kumain na ako. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Ki-a-- ko-l--at------gkai-. K----- k- l---- n- p------- K-n-i- k- l-h-t n- p-g-a-n- --------------------------- Kinain ko lahat ng pagkain. 0

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!