Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   te భూత కాలం 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ఎనభై మూడు]

83 [Enabhai mūḍu]

భూత కాలం 3

[Bhūta kālaṁ 3]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi telugu Toista Lisää
puhua puhelimessa టె-ి------ేయ-ం ట------- చ---- ట-ల-ఫ-న- చ-య-ం -------------- టెలిఫోన్ చేయడం 0
Ṭel-p-ōn c-y---ṁ Ṭ------- c------ Ṭ-l-p-ō- c-y-ḍ-ṁ ---------------- Ṭeliphōn cēyaḍaṁ
Minä olen puhunut puhelimessa. నే-ు ట-ల-ఫోన్----ా-ు న--- ట------- చ----- న-న- ట-ల-ఫ-న- చ-స-న- -------------------- నేను టెలిఫోన్ చేసాను 0
N-n--ṭ---p-ō- --sā-u N--- ṭ------- c----- N-n- ṭ-l-p-ō- c-s-n- -------------------- Nēnu ṭeliphōn cēsānu
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. న-న--ఎప-ప-డ- -ో-్--- -ాట్---ుతూ-- --్-ా-ు న--- ఎ------ ఫ--- ల- మ----------- ఉ------ న-న- ఎ-్-ు-ూ ఫ-న- ల- మ-ట-ల-డ-త-న- ఉ-్-ా-ు ----------------------------------------- నేను ఎప్పుడూ ఫోన్ లో మాట్లాడుతూనే ఉన్నాను 0
Nēn- -p--ḍū p-ō-----m-ṭ--ḍu--nē--nnā-u N--- e----- p--- l- m---------- u----- N-n- e-p-ḍ- p-ō- l- m-ṭ-ā-u-ū-ē u-n-n- -------------------------------------- Nēnu eppuḍū phōn lō māṭlāḍutūnē unnānu
kysyä అడ-టం అ---- అ-గ-ం ----- అడగటం 0
A--gaṭaṁ A------- A-a-a-a- -------- Aḍagaṭaṁ
Minä olen kysynyt. న--- అడి--ను న--- అ------ న-న- అ-ి-ా-ు ------------ నేను అడిగాను 0
N-nu-a-i--nu N--- a------ N-n- a-i-ā-u ------------ Nēnu aḍigānu
Minä olen aina kysynyt. నేను--ప---డ--అ-ిగు-ూ-ే--న్-ాను న--- ఎ------ అ-------- ఉ------ న-న- ఎ-్-ు-ూ అ-ి-ు-ూ-ే ఉ-్-ా-ు ------------------------------ నేను ఎప్పుడూ అడిగుతూనే ఉన్నాను 0
N----ep-u-ū--ḍi--tū-----nānu N--- e----- a-------- u----- N-n- e-p-ḍ- a-i-u-ū-ē u-n-n- ---------------------------- Nēnu eppuḍū aḍigutūnē unnānu
kertoa చె-్--ట చ------ చ-ప-ప-ట ------- చెప్పుట 0
C--p--a C------ C-p-u-a ------- Ceppuṭa
Minä olen kertonut. న--- చ-ప---ను న--- చ------- న-న- చ-ప-ప-న- ------------- నేను చెప్పాను 0
N-nu --pp-nu N--- c------ N-n- c-p-ā-u ------------ Nēnu ceppānu
Minä olen kertonut koko tarinan. నేన----త--ం క-న---ెప్-ా-ు న--- మ----- క--- చ------- న-న- మ-త-త- క-న- చ-ప-ప-న- ------------------------- నేను మొత్తం కధని చెప్పాను 0
N--- mo-----k-dh-n-----pā-u N--- m----- k------ c------ N-n- m-t-a- k-d-a-i c-p-ā-u --------------------------- Nēnu mottaṁ kadhani ceppānu
oppia చ--వ-ట చ----- చ-ు-ు- ------ చదువుట 0
C--u--ṭa C------- C-d-v-ṭ- -------- Caduvuṭa
Minä olen oppinut. న--ు--దివా-ు న--- చ------ న-న- చ-ి-ా-ు ------------ నేను చదివాను 0
N------d-v-nu N--- c------- N-n- c-d-v-n- ------------- Nēnu cadivānu
Minä olen oppinut koko illan. న--ు స--ం-్-ం మొ---- ---వ-ను న--- స------- మ----- చ------ న-న- స-య-త-ర- మ-త-త- చ-ి-ా-ు ---------------------------- నేను సాయంత్రం మొత్తం చదివాను 0
Nēn- sā-a--r-ṁ----t-- --div-nu N--- s-------- m----- c------- N-n- s-y-n-r-ṁ m-t-a- c-d-v-n- ------------------------------ Nēnu sāyantraṁ mottaṁ cadivānu
työskennellä పన----య-ట ప-- చ---- ప-ి చ-య-ట --------- పని చేయుట 0
Pan- cē---a P--- c----- P-n- c-y-ṭ- ----------- Pani cēyuṭa
Minä olen työskennellyt. న-ను --- --స--ు న--- ప-- చ----- న-న- ప-ి చ-స-న- --------------- నేను పని చేసాను 0
N--- p-ni cē-ā-u N--- p--- c----- N-n- p-n- c-s-n- ---------------- Nēnu pani cēsānu
Minä olen työskennellyt koko päivän. ర--ం-ా నేన----ి చ-స--ు ర----- న--- ప-- చ----- ర-జ-త- న-న- ప-ి చ-స-న- ---------------------- రోజంతా నేను పని చేసాను 0
Rō-a--ā nē-- ------ē-ānu R------ n--- p--- c----- R-j-n-ā n-n- p-n- c-s-n- ------------------------ Rōjantā nēnu pani cēsānu
syödä త-నుట త---- త-న-ట ----- తినుట 0
T---ṭa T----- T-n-ṭ- ------ Tinuṭa
Minä olen syönyt. న-ను-త-న--ా-ు న--- త------- న-న- త-న-న-న- ------------- నేను తిన్నాను 0
N-n- t---ānu N--- t------ N-n- t-n-ā-u ------------ Nēnu tinnānu
Minä olen syönyt koko ruoan. న--- అన----మ-త్తం తి--నాను న--- అ---- మ----- త------- న-న- అ-్-ం మ-త-త- త-న-న-న- -------------------------- నేను అన్నం మొత్తం తిన్నాను 0
N-n--a-naṁ --tt-ṁ tin---u N--- a---- m----- t------ N-n- a-n-ṁ m-t-a- t-n-ā-u ------------------------- Nēnu annaṁ mottaṁ tinnānu

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!