Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ta இறந்த காலம் 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [எண்பத்து மூண்று]

83 [Eṇpattu mūṇṟu]

இறந்த காலம் 3

[iṟanta kālam 3]

suomi tamili Toista Lisää
puhua puhelimessa டெ------- ச-----் டெலிஃபோன் செய்தல் 0
ṭ------- c----- ṭe------ c----l ṭeliḥpōṉ ceytal ṭ-l-ḥ-ō- c-y-a- ---------------
Minä olen puhunut puhelimessa. நா-- ஒ-- ட-------- ச-------. நான் ஒரு டெலிஃபோன் செய்தேன். 0
n-- o-- ṭ------- c-----. nā- o-- ṭ------- c-----. nāṉ oru ṭeliḥpōṉ ceytēṉ. n-ṉ o-u ṭ-l-ḥ-ō- c-y-ē-. -----------------------.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. நா-- ட---------- ப----------- இ--------. நான் டெலிஃபோனில் பேசிக்கொண்டே இருந்தேன். 0
N-- ṭ--------- p--------- i------. Nā- ṭ--------- p--------- i------. Nāṉ ṭeliḥpōṉil pēcikkoṇṭē iruntēṉ. N-ṉ ṭ-l-ḥ-ō-i- p-c-k-o-ṭ- i-u-t-ṉ. ---------------------------------.
kysyä கே----ு கேட்பது 0
K------ Kē----u Kēṭpatu K-ṭ-a-u -------
Minä olen kysynyt. நா-- க-------. நான் கேட்டேன். 0
n-- k-----. nā- k-----. nāṉ kēṭṭēṉ. n-ṉ k-ṭ-ē-. ----------.
Minä olen aina kysynyt. நா-- எ---------- க-------. நான் எப்பொழுதும் கேட்டேன். 0
N-- e-------- k-----. Nā- e-------- k-----. Nāṉ eppoḻutum kēṭṭēṉ. N-ṉ e-p-ḻ-t-m k-ṭ-ē-. --------------------.
kertoa கத- ச-------் கதை சொல்லுதல் 0
K---- c------- Ka--- c------l Katai collutal K-t-i c-l-u-a- --------------
Minä olen kertonut. நா-- ச-------. நான் சொன்னேன். 0
n-- c-----. nā- c-----. nāṉ coṉṉēṉ. n-ṉ c-ṉ-ē-. ----------.
Minä olen kertonut koko tarinan. நா-- ம----- க------ ச-------. நான் முழுக் கதையைச் சொன்னேன். 0
N-- m---- k-------- c-----. Nā- m---- k-------- c-----. Nāṉ muḻuk kataiyaic coṉṉēṉ. N-ṉ m-ḻ-k k-t-i-a-c c-ṉ-ē-. --------------------------.
oppia பட-----் படித்தல் 0
P------- Pa-----l Paṭittal P-ṭ-t-a- --------
Minä olen oppinut. நா-- ப--------. நான் படித்தேன். 0
n-- p-------. nā- p-------. nāṉ paṭittēṉ. n-ṉ p-ṭ-t-ē-. ------------.
Minä olen oppinut koko illan. நா-- ம--- ம-------- ப--------. நான் மாலை முழுவதும் படித்தேன். 0
N-- m---- m-------- p-------. Nā- m---- m-------- p-------. Nāṉ mālai muḻuvatum paṭittēṉ. N-ṉ m-l-i m-ḻ-v-t-m p-ṭ-t-ē-. ----------------------------.
työskennellä வே-- ச-----் வேலை செய்தல் 0
V---- c----- Vē--- c----l Vēlai ceytal V-l-i c-y-a- ------------
Minä olen työskennellyt. நா-- வ--- ச-------. நான் வேலை செய்தேன். 0
n-- v---- c-----. nā- v---- c-----. nāṉ vēlai ceytēṉ. n-ṉ v-l-i c-y-ē-. ----------------.
Minä olen työskennellyt koko päivän. நா-- ந--- ம-------- வ--- ச-------. நான் நாள் முழுவதும் வேலை செய்தேன். 0
N-- n-- m-------- v---- c-----. Nā- n-- m-------- v---- c-----. Nāṉ nāḷ muḻuvatum vēlai ceytēṉ. N-ṉ n-ḷ m-ḻ-v-t-m v-l-i c-y-ē-. ------------------------------.
syödä சா------் சாப்பிடல் 0
C------- Cā-----l Cāppiṭal C-p-i-a- --------
Minä olen syönyt. நா-- ச-----------. நான் சாப்பிட்டேன். 0
n-- c--------. nā- c--------. nāṉ cāppiṭṭēṉ. n-ṉ c-p-i-ṭ-ṉ. -------------.
Minä olen syönyt koko ruoan. நா-- அ------ உ------- ச-----------. நான் அனைத்து உணவையும் சாப்பிட்டேன். 0
N-- a------ u-------- c--------. Nā- a------ u-------- c--------. Nāṉ aṉaittu uṇavaiyum cāppiṭṭēṉ. N-ṉ a-a-t-u u-a-a-y-m c-p-i-ṭ-ṉ. -------------------------------.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!