Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   kn ಕೆಲಸ ಮಾಡುವುದು

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

೫೫ [ಐವತ್ತೈದು]

55 [Aivattaidu]

ಕೆಲಸ ಮಾಡುವುದು

[kelasa māḍuvudu]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
Mitä teette työksenne? ನೀ---ಏನ- ಕೆಲಸ---ಡ--್--ರಿ? ನ--- ಏ-- ಕ--- ಮ---------- ನ-ವ- ಏ-ು ಕ-ಲ- ಮ-ಡ-ತ-ತ-ರ-? ------------------------- ನೀವು ಏನು ಕೆಲಸ ಮಾಡುತ್ತೀರಿ? 0
n-vu--nu k---s- -ā-uttīri? n--- ē-- k----- m--------- n-v- ē-u k-l-s- m-ḍ-t-ī-i- -------------------------- nīvu ēnu kelasa māḍuttīri?
Mieheni on lääkäri. ನ--- ಗಂಡ---ತ-ತಿ-ಿ-ದ ವ-----ು. ನ--- ಗ-- ವ--------- ವ------- ನ-್- ಗ-ಡ ವ-ತ-ತ-ಯ-ಂ- ವ-ದ-ಯ-ು- ---------------------------- ನನ್ನ ಗಂಡ ವೃತ್ತಿಯಿಂದ ವೈದ್ಯರು. 0
N--n- ---ḍa ---tti---d---aidy--u. N---- g---- v---------- v-------- N-n-a g-ṇ-a v-̥-t-y-n-a v-i-y-r-. --------------------------------- Nanna gaṇḍa vr̥ttiyinda vaidyaru.
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. ನ--ು -ರೆಕಾಲ-----ದ-ಯಾಗಿ -ೆಲ---ಾ-------ೆ. ನ--- ಅ------- ದ------- ಕ--- ಮ---------- ನ-ನ- ಅ-ೆ-ಾ-ಿ- ದ-ದ-ಯ-ಗ- ಕ-ಲ- ಮ-ಡ-ತ-ತ-ನ-. --------------------------------------- ನಾನು ಅರೆಕಾಲಿಕ ದಾದಿಯಾಗಿ ಕೆಲಸ ಮಾಡುತ್ತೇನೆ. 0
N--u -r-kā-ik-------ā---k--a----ā-uttēne. N--- a-------- d------- k----- m--------- N-n- a-e-ā-i-a d-d-y-g- k-l-s- m-ḍ-t-ē-e- ----------------------------------------- Nānu arekālika dādiyāgi kelasa māḍuttēne.
Pian saamme eläkettä. ಇ-----ಸ-ವಲ್ಪ ಸಮಯ--್-ಿ-ನ-ವು -ಿ----ಂತಿ --ತನ----ಯ--ದ್ದೇ--. ಇ---- ಸ----- ಸ------- ನ--- ವ-------- ವ--- ಪ------------ ಇ-್-ು ಸ-ವ-್- ಸ-ಯ-ಲ-ಲ- ನ-ವ- ವ-ಶ-ರ-ಂ-ಿ ವ-ತ- ಪ-ೆ-ಲ-ದ-ದ-ವ-. ------------------------------------------------------- ಇನ್ನು ಸ್ವಲ್ಪ ಸಮಯದಲ್ಲಿ ನಾವು ವಿಶ್ರಾಂತಿ ವೇತನ ಪಡೆಯಲಿದ್ದೇವೆ. 0
In-- ----pa--a---ad-l-i n--- vi--ā-ti vē-ana-p-ḍ-yali-----. I--- s----- s---------- n--- v------- v----- p------------- I-n- s-a-p- s-m-y-d-l-i n-v- v-ś-ā-t- v-t-n- p-ḍ-y-l-d-ē-e- ----------------------------------------------------------- Innu svalpa samayadalli nāvu viśrānti vētana paḍeyaliddēve.
Mutta verot ovat korkeita. ಆದ-ೆ -ೆರಿಗ---ು -ುಂ-----ಸ್ತ-. ಆ--- ತ-------- ತ---- ಜ------ ಆ-ರ- ತ-ರ-ಗ-ಗ-ು ತ-ಂ-ಾ ಜ-ಸ-ತ-. ---------------------------- ಆದರೆ ತೆರಿಗೆಗಳು ತುಂಬಾ ಜಾಸ್ತಿ. 0
Ād--e te-i----ḷ--t-m-ā j----. Ā---- t--------- t---- j----- Ā-a-e t-r-g-g-ḷ- t-m-ā j-s-i- ----------------------------- Ādare terigegaḷu tumbā jāsti.
Ja sairasvakuutus on korkea. ಮತ್ತ- -ರೋ-್ಯ---- ದುಬಾರ-. ಮ---- ಆ--------- ದ------ ಮ-್-ು ಆ-ೋ-್-ವ-ಮ- ದ-ಬ-ರ-. ------------------------ ಮತ್ತು ಆರೋಗ್ಯವಿಮೆ ದುಬಾರಿ. 0
Ma--- ārō--av-m---u--r-. M---- ā--------- d------ M-t-u ā-ō-y-v-m- d-b-r-. ------------------------ Mattu ārōgyavime dubāri.
Miksi sinä haluat joskus tulla? ನ--ು ----- ಏ-ಾ----ಬಯಸು-್ತ-ಯ? ನ--- ಮ---- ಏ----- ಬ--------- ನ-ನ- ಮ-ಂ-ೆ ಏ-ಾ-ಲ- ಬ-ಸ-ತ-ತ-ಯ- ---------------------------- ನೀನು ಮುಂದೆ ಏನಾಗಲು ಬಯಸುತ್ತೀಯ? 0
N--u mun---ē--g-lu--------t--a? N--- m---- ē------ b----------- N-n- m-n-e ē-ā-a-u b-y-s-t-ī-a- ------------------------------- Nīnu munde ēnāgalu bayasuttīya?
Haluan tulla insinööriksi. ನಾನು ಇಂಜ-ನ-ಯ----ಗ-ು---್----ತ್--ನೆ. ನ--- ಇ-------- ಆ--- ಇ------------- ನ-ನ- ಇ-ಜ-ನ-ಯ-್ ಆ-ಲ- ಇ-್-ಪ-ು-್-ೇ-ೆ- ---------------------------------- ನಾನು ಇಂಜಿನಿಯರ್ ಆಗಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೇನೆ. 0
Nā-- i--jini-ar ---l----ṭap---ttē-e. N--- i--------- ā---- i------------- N-n- i-̄-i-i-a- ā-a-u i-ṭ-p-ḍ-t-ē-e- ------------------------------------ Nānu in̄jiniyar āgalu iṣṭapaḍuttēne.
Haluan opiskella yliopistossa. ನ-ನ- ---್---ದ-ಯ--ಿಲಯದಲ-ಲಿ--ದ-ು--ಯಸ-------. ನ--- ವ------------------- ಓ--- ಬ---------- ನ-ನ- ವ-ಶ-ವ-ಿ-್-ಾ-ಿ-ಯ-ಲ-ಲ- ಓ-ಲ- ಬ-ಸ-ತ-ತ-ನ-. ------------------------------------------ ನಾನು ವಿಶ್ವವಿದ್ಯಾನಿಲಯದಲ್ಲಿ ಓದಲು ಬಯಸುತ್ತೇನೆ. 0
Nā-u-v-ś-avi--ān---y-dal---ō--l--b-yas-t--n-. N--- v-------------------- ō---- b----------- N-n- v-ś-a-i-y-n-l-y-d-l-i ō-a-u b-y-s-t-ē-e- --------------------------------------------- Nānu viśvavidyānilayadalli ōdalu bayasuttēne.
Olen harjoittelija. ನಾನು--ರಬೇತ--ಪಡ--ುತ----್ದ-ನ-. ನ--- ತ----- ಪ--------------- ನ-ನ- ತ-ಬ-ತ- ಪ-ೆ-ು-್-ಿ-್-ೇ-ೆ- ---------------------------- ನಾನು ತರಬೇತಿ ಪಡೆಯುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
N--- tar--ēt--pa-----ti-dēne. N--- t------- p-------------- N-n- t-r-b-t- p-ḍ-y-t-i-d-n-. ----------------------------- Nānu tarabēti paḍeyuttiddēne.
En tienaa paljon. ನಾನು-ಹ-ಚ-ಚ- ----ದ-ಸುವ------. ನ--- ಹ----- ಸ--------------- ನ-ನ- ಹ-ಚ-ಚ- ಸ-ಪ-ದ-ಸ-ವ-ದ-ಲ-ಲ- ---------------------------- ನಾನು ಹೆಚ್ಚು ಸಂಪಾದಿಸುವುದಿಲ್ಲ. 0
N--------u-s-mpād-s-v-d-l--. N--- h---- s---------------- N-n- h-c-u s-m-ā-i-u-u-i-l-. ---------------------------- Nānu heccu sampādisuvudilla.
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. ನ----ಹ-ರ--ಶ---ಲಿ --ಬೇ-ಿ-------್ತ--್-ೇ--. ನ--- ಹ---------- ತ----- ಪ--------------- ನ-ನ- ಹ-ರ-ೇ-ದ-್-ಿ ತ-ಬ-ತ- ಪ-ೆ-ು-್-ಿ-್-ೇ-ೆ- ---------------------------------------- ನಾನು ಹೊರದೇಶದಲ್ಲಿ ತರಬೇತಿ ಪಡೆಯುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
Nā-u -o-adēśa-al-i---rabē-- paḍ---t-id--n-. N--- h------------ t------- p-------------- N-n- h-r-d-ś-d-l-i t-r-b-t- p-ḍ-y-t-i-d-n-. ------------------------------------------- Nānu horadēśadalli tarabēti paḍeyuttiddēne.
Tuo on pomoni. ಅ--ು -ನ-- ಮ-ಲಧಿ----. ಅ--- ನ--- ಮ--------- ಅ-ರ- ನ-್- ಮ-ಲ-ಿ-ಾ-ಿ- -------------------- ಅವರು ನನ್ನ ಮೇಲಧಿಕಾರಿ. 0
A--r- -an-a--ēla-h-k-ri. A---- n---- m----------- A-a-u n-n-a m-l-d-i-ā-i- ------------------------ Avaru nanna mēladhikāri.
Minulla on mukavia työkavereita. ನನ್ನ---ೋದ್-----ಳ---ಳ-----ರು. ನ--- ಸ----------- ಒ--------- ನ-್- ಸ-ೋ-್-ೋ-ಿ-ಳ- ಒ-್-ೆ-ವ-ು- ---------------------------- ನನ್ನ ಸಹೋದ್ಯೋಗಿಗಳು ಒಳ್ಳೆಯವರು. 0
N-nn- sahōd-ōg-g-ḷu -ḷ--y-var-. N---- s------------ o---------- N-n-a s-h-d-ō-i-a-u o-ḷ-y-v-r-. ------------------------------- Nanna sahōdyōgigaḷu oḷḷeyavaru.
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. ನ-ವು -್-ತಿ-ಮಧ್------ಕ-ಯಾ-ಟ----ೆ-ಹ--ುತ್-ೇ--. ನ--- ಪ---- ಮ------- ಕ---------- ಹ---------- ನ-ವ- ಪ-ರ-ಿ ಮ-್-ಾ-್- ಕ-ಯ-ಂ-ೀ-ಿ-ೆ ಹ-ಗ-ತ-ತ-ವ-. ------------------------------------------- ನಾವು ಪ್ರತಿ ಮಧ್ಯಾಹ್ನ ಕ್ಯಾಂಟೀನಿಗೆ ಹೋಗುತ್ತೇವೆ. 0
Nāvu --ati -ad-yāh-- --āṇ-īn-g- ---------. N--- p---- m-------- k--------- h--------- N-v- p-a-i m-d-y-h-a k-ā-ṭ-n-g- h-g-t-ē-e- ------------------------------------------ Nāvu prati madhyāhna kyāṇṭīnige hōguttēve.
Etsin työpaikkaa. ನಾ-ು--ಂದ- ---ಸವ---ು-ಹ--ುಕ--್ತಿ--ದ-ನೆ. ನ--- ಒ--- ಕ-------- ಹ---------------- ನ-ನ- ಒ-ದ- ಕ-ಲ-ವ-್-ು ಹ-ಡ-ಕ-ತ-ತ-ದ-ದ-ನ-. ------------------------------------- ನಾನು ಒಂದು ಕೆಲಸವನ್ನು ಹುಡುಕುತ್ತಿದ್ದೇನೆ. 0
N-nu---d- ---a--v-nnu huḍ-ku-ti-d-n-. N--- o--- k---------- h-------------- N-n- o-d- k-l-s-v-n-u h-ḍ-k-t-i-d-n-. ------------------------------------- Nānu ondu kelasavannu huḍukuttiddēne.
Olen ollut työttömänä jo vuoden. ನ--- -ಂ----ರ್ಷದಿಂ- ನಿರುದ-ಯೋ-ಿ-ಾಗಿ-್ದ-ನ-. ನ--- ಒ--- ವ------- ನ-------------------- ನ-ನ- ಒ-ದ- ವ-್-ದ-ಂ- ನ-ರ-ದ-ಯ-ಗ-ಯ-ಗ-ದ-ದ-ನ-. ---------------------------------------- ನಾನು ಒಂದು ವರ್ಷದಿಂದ ನಿರುದ್ಯೋಗಿಯಾಗಿದ್ದೇನೆ. 0
N--u -ndu v--ṣ-d---- n---dy-g-yā-i--ēne. N--- o--- v--------- n------------------ N-n- o-d- v-r-a-i-d- n-r-d-ō-i-ā-i-d-n-. ---------------------------------------- Nānu ondu varṣadinda nirudyōgiyāgiddēne.
Tässä maassa on liian monta työtöntä. ಈ ದೇ--ಲ್-ಿ--ು-ಬ--ನ--ುದ---ಗಿಗ-----ಾರೆ. ಈ ದ------- ತ---- ನ------------------- ಈ ದ-ಶ-ಲ-ಲ- ತ-ಂ-ಾ ನ-ರ-ದ-ಯ-ಗ-ಗ-ಿ-್-ಾ-ೆ- ------------------------------------- ಈ ದೇಶದಲ್ಲಿ ತುಂಬಾ ನಿರುದ್ಯೋಗಿಗಳಿದ್ದಾರೆ. 0
Ī-dēś----li-t--b- -ir-d-ōg--aḷ-dd--e. Ī d-------- t---- n------------------ Ī d-ś-d-l-i t-m-ā n-r-d-ō-i-a-i-d-r-. ------------------------------------- Ī dēśadalli tumbā nirudyōgigaḷiddāre.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?