Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   af Werk

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [vyf en vyftig]

Werk

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Wa- i- u v-- b-----? Wat is u van beroep? 0
Mieheni on lääkäri. My m-- i- ’- d-----. My man is ’n dokter. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Ek w--- d------- a- ’- v-----------. Ek werk deeltyds as ’n verpleegster. 0
Pian saamme eläkettä. On- s-- b-------- o-- p------- o------. Ons sal binnekort ons pensioen ontvang. 0
Mutta verot ovat korkeita. Ma-- d-- b-------- i- h---. Maar die belasting is hoog. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. En m------ v---------- i- d---. En mediese versekering is duur. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Wa- w-- j- g---- e----- w---? Wat wil jy graag eendag word? 0
Haluan tulla insinööriksi. Ek w-- g---- ’- i-------- w---. Ek wil graag ’n ingenieur word. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Ek w-- u----------- t-- g---. Ek wil universiteit toe gaan. 0
Olen harjoittelija. Ek i- ’- „-------. Ek is ’n „intern“. 0
En tienaa paljon. Ek v------ n-- v--- n--. Ek verdien nie veel nie. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Ek d--- m- i--------- i- d-- b--------. Ek doen my internskap in die buiteland. 0
Tuo on pomoni. Di- i- m- b---. Dit is my baas. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Ek h-- g--- k-------. Ek het gawe kollegas. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Sm------ g--- o-- a---- k---- t--. Smiddags gaan ons altyd kroeg toe. 0
Etsin työpaikkaa. Ek i- o- s--- n- w---. Ek is op soek na werk. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Ek i- a- ’- j--- w-------. Ek is al ’n jaar werkloos. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. Da-- i- t- v--- w------- m---- i- d-- l---. Daar is te veel werklose mense in dié land. 0

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?