Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   cs Práce

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [padesát pět]

Práce

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tsekki Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Č-m -e-živ-te? Č-- s- ž------ Č-m s- ž-v-t-? -------------- Čím se živíte? 0
Mieheni on lääkäri. Mů- m-n--l--e---v----í--l-kař. M-- m----- j- p-------- l----- M-j m-n-e- j- p-v-l-n-m l-k-ř- ------------------------------ Můj manžel je povoláním lékař. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. J- -r-cu-i----o-z-ra--tn--s---ra ----ůl --az-u. J- p------ j--- z-------- s----- n- p-- ú------ J- p-a-u-i j-k- z-r-v-t-í s-s-r- n- p-l ú-a-k-. ----------------------------------------------- Já pracuji jako zdravotní sestra na půl úvazku. 0
Pian saamme eläkettä. Brz---ůj-e-e--o -ů-h-du. B--- p------ d- d------- B-z- p-j-e-e d- d-c-o-u- ------------------------ Brzy půjdeme do důchodu. 0
Mutta verot ovat korkeita. A-- -a---j-o--v-s-ké. A-- d--- j--- v------ A-e d-n- j-o- v-s-k-. --------------------- Ale daně jsou vysoké. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. A-zdra----í p--iš-ě-í--e d-ah-. A z-------- p-------- j- d----- A z-r-v-t-í p-j-š-ě-í j- d-a-é- ------------------------------- A zdravotní pojištění je drahé. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Čím---c-š-j-dn---b-t? Č-- c---- j----- b--- Č-m c-c-š j-d-o- b-t- --------------------- Čím chceš jednou být? 0
Haluan tulla insinööriksi. Chtěl /-ch-ě-a-b-c- --t--n----re--- i---n-----. C---- / c----- b--- b-- i-------- / i---------- C-t-l / c-t-l- b-c- b-t i-ž-n-r-m / i-ž-n-r-o-. ----------------------------------------------- Chtěl / chtěla bych být inženýrem / inženýrkou. 0
Haluan opiskella yliopistossa. C-c- j-- na-un-ve--itu. C--- j-- n- u---------- C-c- j-t n- u-i-e-z-t-. ----------------------- Chci jít na univerzitu. 0
Olen harjoittelija. Js-m -a-st-ž-. J--- n- s----- J-e- n- s-á-i- -------------- Jsem na stáži. 0
En tienaa paljon. Nevydě--v-m m--. N---------- m--- N-v-d-l-v-m m-c- ---------------- Nevydělávám moc. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. D-l-- stá- ---ahr---č-. D---- s--- v z--------- D-l-m s-á- v z-h-a-i-í- ----------------------- Dělám stáž v zahraničí. 0
Tuo on pomoni. T- -- -ůj-šé-. T- j- m-- š--- T- j- m-j š-f- -------------- To je můj šéf. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Má- m-l- s-o-upra---ník-. M-- m--- s--------------- M-m m-l- s-o-u-r-c-v-í-y- ------------------------- Mám milé spolupracovníky. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. V p--edn--j-em--v-dy -o -a-tý--. V p------ j---- v--- d- k------- V p-l-d-e j-e-e v-d- d- k-n-ý-y- -------------------------------- V poledne jdeme vždy do kantýny. 0
Etsin työpaikkaa. H-e-á---r-c-. H----- p----- H-e-á- p-á-i- ------------- Hledám práci. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Už-r-- j--m nez-m---na---/ --------n---. U- r-- j--- n----------- / n------------ U- r-k j-e- n-z-m-s-n-n- / n-z-m-s-n-n-. ---------------------------------------- Už rok jsem nezaměstnaný / nezaměstnaná. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. V--é-o --mi-j--p-íl---m--ho ne---ěstn--ýc-. V t--- z--- j- p----- m---- n-------------- V t-t- z-m- j- p-í-i- m-o-o n-z-m-s-n-n-c-. ------------------------------------------- V této zemi je příliš mnoho nezaměstnaných. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?