Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   sl Na delu

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [petinpetdeset]

Na delu

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Mitä teette työksenne? S--im ----------o -kva-j-t-? S č-- s- p------- u--------- S č-m s- p-k-i-n- u-v-r-a-e- ---------------------------- S čim se poklicno ukvarjate? 0
Mieheni on lääkäri. M-j-mo- ---p- pok--c--z-ra--i-. M-- m-- j- p- p------ z-------- M-j m-ž j- p- p-k-i-u z-r-v-i-. ------------------------------- Moj mož je po poklicu zdravnik. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. J---delam --t---d----ska--es-ra----o---ičn---del---im -asom. J-- d---- k-- m--------- s----- s p--------- d------- č----- J-z d-l-m k-t m-d-c-n-k- s-s-r- s p-l-v-č-i- d-l-v-i- č-s-m- ------------------------------------------------------------ Jaz delam kot medicinska sestra s polovičnim delovnim časom. 0
Pian saamme eläkettä. K-a-u -o-a -l--- -oko-. K---- b--- š-- v p----- K-a-u b-v- š-a v p-k-j- ----------------------- Kmalu bova šla v pokoj. 0
Mutta verot ovat korkeita. A-pa---a-k- ---v-s--i. A---- d---- s- v------ A-p-k d-v-i s- v-s-k-. ---------------------- Ampak davki so visoki. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. I- zdrav-tv----------va--- -e-----o. I- z---------- z---------- j- d----- I- z-r-v-t-e-o z-v-r-v-n-e j- d-a-o- ------------------------------------ In zdravstveno zavarovanje je drago. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? K-------ad-a) ----- po-ta-(a)? K-- b- r----- n---- p--------- K-j b- r-d-a- n-k-č p-s-a-(-)- ------------------------------ Kaj bi rad(a) nekoč postal(a)? 0
Haluan tulla insinööriksi. R-d-a--bi p-s-al(-) --že-ir. R----- b- p-------- i------- R-d-a- b- p-s-a-(-) i-ž-n-r- ---------------------------- Rad(a) bi postal(a) inženir. 0
Haluan opiskella yliopistossa. Ho--- štu-ir--i----u-ive---. H---- š-------- n- u-------- H-č-m š-u-i-a-i n- u-i-e-z-. ---------------------------- Hočem študirati na univerzi. 0
Olen harjoittelija. S-m -----av--k. S-- p---------- S-m p-i-r-v-i-. --------------- Sem pripravnik. 0
En tienaa paljon. N--za-luž---vel---. N- z------- v------ N- z-s-u-i- v-l-k-. ------------------- Ne zaslužim veliko. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Opra--j-- ------v-----o---t----i. O-------- p------------ v t------ O-r-v-j-m p-i-r-v-i-t-o v t-j-n-. --------------------------------- Opravljam pripravništvo v tujini. 0
Tuo on pomoni. T- j- m-- š--. T- j- m-- š--- T- j- m-j š-f- -------------- To je moj šef. 0
Minulla on mukavia työkavereita. I--m --i--tne -ol-g-. I--- p------- k------ I-a- p-i-e-n- k-l-g-. --------------------- Imam prijetne kolege. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Opoldn-----mo v-dno --men-o. O------ g---- v---- v m----- O-o-d-e g-e-o v-d-o v m-n-o- ---------------------------- Opoldne gremo vedno v menzo. 0
Etsin työpaikkaa. I--em s---b-. I---- s------ I-č-m s-u-b-. ------------- Iščem službo. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. Eno--et----m--- b---p-----(-). E-- l--- s-- ž- b------------- E-o l-t- s-m ž- b-e-p-s-l-(-)- ------------------------------ Eno leto sem že brezposeln(a). 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. V -ej--ež--- -e-pr---č ----p-s--nih. V t-- d----- j- p----- b------------ V t-j d-ž-l- j- p-e-e- b-e-p-s-l-i-. ------------------------------------ V tej deželi je preveč brezposelnih. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?