Lauseita

fi Työskennellä / tehdä töitä   »   sk Práca

55 [viisikymmentäviisi]

Työskennellä / tehdä töitä

Työskennellä / tehdä töitä

55 [päťdesiatpäť]

Práca

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Mitä teette työksenne? Ak- -áte -o-ol---e? A-- m--- p--------- A-é m-t- p-v-l-n-e- ------------------- Aké máte povolanie? 0
Mieheni on lääkäri. M----už je-----la-ím ---ár. M-- m-- j- p-------- l----- M-j m-ž j- p-v-l-n-m l-k-r- --------------------------- Môj muž je povolaním lekár. 0
Minä työskentelen osa-aikaisesti sairaanhoitajana. Pra-uje--ako---rav--ná -e-t---n---ol---č---------. P------- a-- z-------- s----- n- p-------- ú------ P-a-u-e- a-o z-r-v-t-á s-s-r- n- p-l-v-č-ý ú-ä-o-. -------------------------------------------------- Pracujem ako zdravotná sestra na polovičný úväzok. 0
Pian saamme eläkettä. Čos---- do-tan--e -ô-----k. Č------ d-------- d-------- Č-s-o-o d-s-a-e-e d-c-o-o-. --------------------------- Čoskoro dostaneme dôchodok. 0
Mutta verot ovat korkeita. A-e ---e--ú --sok-. A-- d--- s- v------ A-e d-n- s- v-s-k-. ------------------- Ale dane sú vysoké. 0
Ja sairasvakuutus on korkea. A zd-av--n--po----nie--e-vy-oké. A z-------- p-------- j- v------ A z-r-v-t-é p-i-t-n-e j- v-s-k-. -------------------------------- A zdravotné poistenie je vysoké. 0
Miksi sinä haluat joskus tulla? Č-m -y -i -a- -h-el---ť? Č-- b- s- r-- c---- b--- Č-m b- s- r-z c-c-l b-ť- ------------------------ Čím by si raz chcel byť? 0
Haluan tulla insinööriksi. C--e- by-som---- ---in--rom. C---- b- s-- b-- i---------- C-c-l b- s-m b-ť i-ž-n-e-o-. ---------------------------- Chcel by som byť inžinierom. 0
Haluan opiskella yliopistossa. C---- -t--o-ať -- -ni-e-zite. C---- š------- n- u---------- C-c-m š-u-o-a- n- u-i-e-z-t-. ----------------------------- Chcem študovať na univerzite. 0
Olen harjoittelija. Som prakt-----. S-- p---------- S-m p-a-t-k-n-. --------------- Som praktikant. 0
En tienaa paljon. N-zar-b-- ---a. N-------- v---- N-z-r-b-m v-ľ-. --------------- Nezarábam veľa. 0
Minulla on työharjoittelu ulkomailla. Pr-xuj-m-v------n--í. P------- v z--------- P-a-u-e- v z-h-a-i-í- --------------------- Praxujem v zahraničí. 0
Tuo on pomoni. Tot--je ----š--. T--- j- m-- š--- T-t- j- m-j š-f- ---------------- Toto je môj šéf. 0
Minulla on mukavia työkavereita. Mám ----ch-ko---o-. M-- m----- k------- M-m m-l-c- k-l-g-v- ------------------- Mám milých kolegov. 0
Lounasaikaan käymme aina ruokalassa. Na-o-u-ni- i---- -ž-- d--j-d--ne. N--------- i---- v--- d- j------- N-p-l-d-i- i-e-e v-d- d- j-d-l-e- --------------------------------- Napoludnie ideme vždy do jedálne. 0
Etsin työpaikkaa. Hľa--m----c-. H----- p----- H-a-á- p-á-u- ------------- Hľadám prácu. 0
Olen ollut työttömänä jo vuoden. U- rok-som -ezamestnaný. U- r-- s-- n------------ U- r-k s-m n-z-m-s-n-n-. ------------------------ Už rok som nezamestnaný. 0
Tässä maassa on liian monta työtöntä. V te-t--k-a------e ---m--veľa-ne-ames--an--h. V t---- k------ j- v---- v--- n-------------- V t-j-o k-a-i-e j- v-ľ-i v-ľ- n-z-m-s-n-n-c-. --------------------------------------------- V tejto krajine je veľmi veľa nezamestnaných. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Muisti tarvitsee puhetta

Useimmat ihmiset muistavat ensimmäisen koulupäivänsä. He eivät kuitenkaan enää muista, mitä tapahtui sitä ennen. Meillä ei ole melkein mitään muistoja ensimmäisistä elinvuosistamme. Miksi on niin? Miksi emme voi muistaa vauvaikämme kokemuksia? Syy on kehityksessämme. Puhe ja muisti kehittyvät suunnilleen samaan aikaan. Muistaakseen jotain ihminen tarvitsee puhetta. Toisin sanoen hänellä pitää olla sanoja kokemuksiaan varten. Tiedemiehet ovat tehneet erilaisia kokeita lasten kanssa. Tehdessään niitä he tekivät mielenkiintoisen löydön. Niin pian kuin lapset alkavat puhua, he unohtavat kaiken sitä ennen tapahtuneen. Puheen alku on samalla muistin alku. Lapset oppivat paljon kolmen ensimmäisen ikävuotensa aikana. He kokevat uusia asioita joka päivä. Heillä on siinä iässä myös monia tärkeitä kokemuksia. Siitä huolimatta se kaikki katoaa. Pyskologit kutsuvat tätä ilmiötä pikkulapsen muistinmenetykseksi. Lapset voivat muistaa vain asioita, joilla on nimi. Omaelämäkerrallinen muisti säilyttää henkilökohtaisia kokemuksia. Se toimii kuin päiväkirja. Kaikki elämämme tärkeimmät tapahtumat on tallennettu siihen. Tällä tavoin omaelämäkerrallinen muisti muovaa identiteettimme. Mutta sen kehitys riippuu äidinkielen oppimisesta. Ja me voimme aktivoida muistimme vain puheemme kautta. Asiat, jotka opimme vauvana, eivät tietenkään kokonaan katoa. Ne on tallennettu jonnekin aivoihimme. Me vain emme pääse niihin käsiksi – eikö olekin harmillista?