Lauseita

fi Kysyä 1   »   mk Поставување прашања 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шеесет и два]

62 [shyeyesyet i dva]

Поставување прашања 1

[Postavoovaњye prashaњa 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi makedonia Toista Lisää
opiskella учи учи у-и --- учи 0
o-c-i oochi o-c-i ----- oochi
Opiskelevatko oppilaat paljon? Учат--- уч-н--и-- -н-гу? Учат ли учениците многу? У-а- л- у-е-и-и-е м-о-у- ------------------------ Учат ли учениците многу? 0
Oo---- -i ----y-n-t-it-------uo-? Oochat li oochyenitzitye mnoguoo? O-c-a- l- o-c-y-n-t-i-y- m-o-u-o- --------------------------------- Oochat li oochyenitzitye mnoguoo?
Eivät, he opiskelevat vähän. Не--ти- --ат--а--у. Не, тие учат малку. Н-, т-е у-а- м-л-у- ------------------- Не, тие учат малку. 0
N-e- ti---o---at---lkoo. Nye, tiye oochat malkoo. N-e- t-y- o-c-a- m-l-o-. ------------------------ Nye, tiye oochat malkoo.
kysyä пр-шу-а прашува п-а-у-а ------- прашува 0
p-a-h--va prashoova p-a-h-o-a --------- prashoova
Kysyttekö te usein opettajalta? Го-пра-ува-- л----сто -ас--в-ик--? Го прашувате ли често наставникот? Г- п-а-у-а-е л- ч-с-о н-с-а-н-к-т- ---------------------------------- Го прашувате ли често наставникот? 0
Gu- -r----ov-ty-------ye----n--t-vni--t? Guo prashoovatye li chyesto nastavnikot? G-o p-a-h-o-a-y- l- c-y-s-o n-s-a-n-k-t- ---------------------------------------- Guo prashoovatye li chyesto nastavnikot?
Ei, en kysy opettajalta usein. Не- ј----- -о-пр-ш-в-- -е--о. Не, јас не го прашувам често. Н-, ј-с н- г- п-а-у-а- ч-с-о- ----------------------------- Не, јас не го прашувам често. 0
Ny----a--n-e---o-pr-s-oo-a- c-y----. Nye, јas nye guo prashoovam chyesto. N-e- ј-s n-e g-o p-a-h-o-a- c-y-s-o- ------------------------------------ Nye, јas nye guo prashoovam chyesto.
vastata одг-ва-а одговара о-г-в-р- -------- одговара 0
o--u---ra odguovara o-g-o-a-a --------- odguovara
Vastatkaa, kiitos. О--о-ор--е----а-. Одговорете молам. О-г-в-р-т- м-л-м- ----------------- Одговорете молам. 0
O------r-etye mo-am. Odguovoryetye molam. O-g-o-o-y-t-e m-l-m- -------------------- Odguovoryetye molam.
Minä vastaan. Ја- одг-в--ам. Јас одговарам. Ј-с о-г-в-р-м- -------------- Јас одговарам. 0
Ј-s-o--uova-a-. Јas odguovaram. Ј-s o-g-o-a-a-. --------------- Јas odguovaram.
työskennellä р--о-и работи р-б-т- ------ работи 0
r-boti raboti r-b-t- ------ raboti
Työskenteleekö hän juuri? Раб-ти ----о------? Работи ли тој сега? Р-б-т- л- т-ј с-г-? ------------------- Работи ли тој сега? 0
R-bo---l- toј sy-g-a? Raboti li toј syegua? R-b-t- l- t-ј s-e-u-? --------------------- Raboti li toј syegua?
Kyllä, hän työskentelee juuri. Д---т------о-и-се-а. Да, тој работи сега. Д-, т-ј р-б-т- с-г-. -------------------- Да, тој работи сега. 0
D-- -oј-r----- sy----. Da, toј raboti syegua. D-, t-ј r-b-t- s-e-u-. ---------------------- Da, toј raboti syegua.
tulla доаѓа доаѓа д-а-а ----- доаѓа 0
d--ѓa doaѓa d-a-a ----- doaѓa
Tuletteko te? Ќе--о---те? Ќе дојдете? Ќ- д-ј-е-е- ----------- Ќе дојдете? 0
K--e-doј--et-e? Kjye doјdyetye? K-y- d-ј-y-t-e- --------------- Kjye doјdyetye?
Kyllä, tulemme kohta. Да- ќе--ојде-е--ед-аш. Да, ќе дојдеме веднаш. Д-, ќ- д-ј-е-е в-д-а-. ---------------------- Да, ќе дојдеме веднаш. 0
Da--kj-------y--ye v-edna--. Da, kjye doјdyemye vyednash. D-, k-y- d-ј-y-m-e v-e-n-s-. ---------------------------- Da, kjye doјdyemye vyednash.
asua жив-е живее ж-в-е ----- живее 0
ʐiv--ye ʐivyeye ʐ-v-e-e ------- ʐivyeye
Asutteko te Berliinissä? Ж-в-----л---- Бер-и-? Живеете ли во Берлин? Ж-в-е-е л- в- Б-р-и-? --------------------- Живеете ли во Берлин? 0
ʐi--eye----l- -- ---r-in? ʐivyeyetye li vo Byerlin? ʐ-v-e-e-y- l- v- B-e-l-n- ------------------------- ʐivyeyetye li vo Byerlin?
Kyllä, asun Berliinissä. Д-,---с-жив--- -- --рли-. Да, јас живеам во Берлин. Д-, ј-с ж-в-а- в- Б-р-и-. ------------------------- Да, јас живеам во Берлин. 0
Da, ----ʐ-vy--m -- ----li-. Da, јas ʐivyeam vo Byerlin. D-, ј-s ʐ-v-e-m v- B-e-l-n- --------------------------- Da, јas ʐivyeam vo Byerlin.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!