Lauseita

fi Kysyä 1   »   bg Задаване на въпроси 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шейсет и две]

62 [sheyset i dve]

Задаване на въпроси 1

[Zadavane na vyprosi 1]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
opiskella уча у-- у-а --- уча 0
u-ha u--- u-h- ---- ucha
Opiskelevatko oppilaat paljon? Учен-ци-е ---- -- мног-? У-------- у--- л- м----- У-е-и-и-е у-а- л- м-о-о- ------------------------ Учениците учат ли много? 0
Uc----tsi-e -ch-t -i-m-o-o? U---------- u---- l- m----- U-h-n-t-i-e u-h-t l- m-o-o- --------------------------- Uchenitsite uchat li mnogo?
Eivät, he opiskelevat vähän. Не, ---у--т м--ко. Н-- т- у--- м----- Н-, т- у-а- м-л-о- ------------------ Не, те учат малко. 0
Ne, t---c-----alk-. N-- t- u---- m----- N-, t- u-h-t m-l-o- ------------------- Ne, te uchat malko.
kysyä п-т-м п---- п-т-м ----- питам 0
p-tam p---- p-t-m ----- pitam
Kysyttekö te usein opettajalta? Ч--т- ли п-та------т-ля? Ч---- л- п----- у------- Ч-с-о л- п-т-т- у-и-е-я- ------------------------ Често ли питате учителя? 0
C----- ---pit-te -c-itel--? C----- l- p----- u--------- C-e-t- l- p-t-t- u-h-t-l-a- --------------------------- Chesto li pitate uchitelya?
Ei, en kysy opettajalta usein. Не- а---е г- п-та------о. Н-- а- н- г- п---- ч----- Н-, а- н- г- п-т-м ч-с-о- ------------------------- Не, аз не го питам често. 0
N-, -z -e-go-----m ---st-. N-- a- n- g- p---- c------ N-, a- n- g- p-t-m c-e-t-. -------------------------- Ne, az ne go pitam chesto.
vastata отгов-р-м о-------- о-г-в-р-м --------- отговарям 0
otg-v----m o--------- o-g-v-r-a- ---------- otgovaryam
Vastatkaa, kiitos. О--ово-ет-, м---. О---------- м---- О-г-в-р-т-, м-л-. ----------------- Отговорете, моля. 0
O-go---e------lya. O---------- m----- O-g-v-r-t-, m-l-a- ------------------ Otgovorete, molya.
Minä vastaan. Аз -т--ва--м. А- о--------- А- о-г-в-р-м- ------------- Аз отговарям. 0
A- -t--var-a-. A- o---------- A- o-g-v-r-a-. -------------- Az otgovaryam.
työskennellä ра-отя р----- р-б-т- ------ работя 0
ra-o-ya r------ r-b-t-a ------- rabotya
Työskenteleekö hän juuri? Т-й--аботи л- ---а? Т-- р----- л- с---- Т-й р-б-т- л- с-г-? ------------------- Той работи ли сега? 0
To- -ab--- -- s-ga? T-- r----- l- s---- T-y r-b-t- l- s-g-? ------------------- Toy raboti li sega?
Kyllä, hän työskentelee juuri. Д-, --й -абот- с-г-. Д-- т-- р----- с---- Д-, т-й р-б-т- с-г-. -------------------- Да, той работи сега. 0
D-----y-r--o-i----a. D-- t-- r----- s---- D-, t-y r-b-t- s-g-. -------------------- Da, toy raboti sega.
tulla и--ам и---- и-в-м ----- идвам 0
idv-m i---- i-v-m ----- idvam
Tuletteko te? Ид-а-----? И----- л-- И-в-т- л-? ---------- Идвате ли? 0
Idvate-li? I----- l-- I-v-t- l-? ---------- Idvate li?
Kyllä, tulemme kohta. Да----д-аг- и--аме. Д-- в------ и------ Д-, в-д-а-а и-в-м-. ------------------- Да, веднага идваме. 0
D-- ----aga--d--me. D-- v------ i------ D-, v-d-a-a i-v-m-. ------------------- Da, vednaga idvame.
asua живея ж---- ж-в-я ----- живея 0
zh---ya z------ z-i-e-a ------- zhiveya
Asutteko te Berliinissä? В --р----л--ж--е--е? В Б----- л- ж------- В Б-р-и- л- ж-в-е-е- -------------------- В Берлин ли живеете? 0
V-B---i- -i --iv-e--? V B----- l- z-------- V B-r-i- l- z-i-e-t-? --------------------- V Berlin li zhiveete?
Kyllä, asun Berliinissä. Д-,--з -ив-я ---е-л-н. Д-- а- ж---- в Б------ Д-, а- ж-в-я в Б-р-и-. ---------------------- Да, аз живея в Берлин. 0
D---az-z-i-eya v ----in. D-- a- z------ v B------ D-, a- z-i-e-a v B-r-i-. ------------------------ Da, az zhiveya v Berlin.

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!