Lauseita

fi Menneisyysmuoto 2   »   ku Past tense 2

82 [kahdeksankymmentäkaksi]

Menneisyysmuoto 2

Menneisyysmuoto 2

82 [heştê û du]

Past tense 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Pitikö sinun soittaa ambulanssi? D-v--t- b--gî-a-bû----ê -ir-ba? D--- t- b---- a-------- k------ D-v- t- b-n-î a-b-l-n-ê k-r-b-? ------------------------------- Divê te bangî ambûlansê kiriba? 0
Pitikö sinun soittaa lääkäri? Div--t- -azî-b--îş- k----a? D--- t- g--- b----- k------ D-v- t- g-z- b-j-ş- k-r-b-? --------------------------- Divê te gazî bijîşk kiriba? 0
Pitikö sinun soittaa poliisi? D-v---- b-ng--po--- k---ba? D--- t- b---- p---- k------ D-v- t- b-n-î p-l-s k-r-b-? --------------------------- Divê te bangî polîs kiriba? 0
Onko teillä puhelinnumero? Minulla oli se vielä äsken. L----l-w- h-j---a tel-f--ê----e--Ni-a-m-- s---d. L- g-- w- h------ t------- h---- N--- m-- s----- L- g-l w- h-j-a-a t-l-f-n- h-y-? N-h- m-n s-a-d- ------------------------------------------------ Li gel we hejmara telefunê heye? Niha min stand. 0
Onko teillä osoite? Äsken minulla oli se vielä. Li gel we--a---ş-n -e-e--Niha ----s-a-d. L- g-- w- n------- h---- N--- m-- s----- L- g-l w- n-v-î-a- h-y-? N-h- m-n s-a-d- ---------------------------------------- Li gel we navnîşan heye? Niha min stand. 0
Onko teillä kaupungin kartta? Äsken minulla oli se vielä. Li-ge- w--pl--a--ajê--hey-- Ni-- m-- s--nd. L- g-- w- p---- b---- h---- N--- m-- s----- L- g-l w- p-a-a b-j-r h-y-? N-h- m-n s-a-d- ------------------------------------------- Li gel we plana bajêr heye? Niha min stand. 0
Tuliko hän ajoissa? Hän ei voinut tulla ajoissa. Ew d- -ema -w- -e---t?--î nikarî-û--i dem----e-d--we-e. E- d- d--- x-- d- h--- W- n------- d- d--- x-- d- w---- E- d- d-m- x-e d- h-t- W- n-k-r-b- d- d-m- x-e d- w-r-. ------------------------------------------------------- Ew di dema xwe de hat? Wî nikarîbû di dema xwe de were. 0
Löysikö hän tien? Hän ei voinut löytää tietä. Wî -- ---? Wî-------bû ---bidîta. W- r- d--- W- n------- r- b------ W- r- d-t- W- n-k-r-b- r- b-d-t-. --------------------------------- Wî rê dît? Wî nikarîbû rê bidîta. 0
Ymmärsikö hän sinua? Hän ei ymmärtänyt minua. W- te-fê--ki-?--- n--ar-bû -i--fêm-b--e. W- t- f-- k--- W- n------- m-- f-- b---- W- t- f-m k-r- W- n-k-r-b- m-n f-m b-k-. ---------------------------------------- Wî te fêm kir? Wî nikarîbû min fêm bike. 0
Miksi et voinut tulla ajoissa? T- j- b- çi di-d----xw------ehat-? T- j- b- ç- d- d--- x-- d- n------ T- j- b- ç- d- d-m- x-e d- n-h-t-? ---------------------------------- Tu ji bo çi di dema xwe de nehatî? 0
Miksi et voinut löytää tietä? Te-j---- -- r- n-d--? T- j- b- ç- r- n----- T- j- b- ç- r- n-d-t- --------------------- Te ji bo çi rê nedît? 0
Miksi et voinut ymmärtää häntä? T---- b- ---e--feh- -eki-? T- j- b- ç- e- f--- n----- T- j- b- ç- e- f-h- n-k-r- -------------------------- Te ji bo çi ew fehm nekir? 0
En voinut tulla ajoissa, koska bussi ei mennyt. Min-ni----b- di-dem----- -e -er-m------- k-------- -i-- b-. M-- n------- d- d--- x-- d- w---- j- b-- k- o----- t--- b-- M-n n-k-r-b- d- d-m- x-e d- w-r-m j- b-r k- o-o-u- t-n- b-. ----------------------------------------------------------- Min nikarîbû di dema xwe de werim ji ber ku otobus tine bû. 0
En voinut löytää tietä, koska minulla ei ollut kaupungin karttaa. Mi- ----r--û-rê -i-înim -i---- -u--l----m---e----êr --n--b-. M-- n------- r- b------ j- b-- k- p---- m-- e b---- t--- b-- M-n n-k-r-b- r- b-b-n-m j- b-r k- p-a-a m-n e b-j-r t-n- b-. ------------------------------------------------------------ Min nikarîbû rê bibînim ji ber ku plana min e bajêr tine bû. 0
En voinut ymmärtää häntä, koska musiikki oli niin kovalla. Mi--ni--rîbû-w--f-m bi-i--j--ber ku d--g- -u---ê -i-ind -û. M-- n------- w- f-- b---- j- b-- k- d---- m----- b----- b-- M-n n-k-r-b- w- f-m b-k-m j- b-r k- d-n-ê m-z-k- b-l-n- b-. ----------------------------------------------------------- Min nikarîbû wî fêm bikim ji ber ku dengê muzîkê bilind bû. 0
Minun piti ottaa taksi. Di-- m-- --xs-y-k ---irta. D--- m-- t------- b------- D-v- m-n t-x-i-e- b-g-r-a- -------------------------- Divê min texsiyek bigirta. 0
Minun piti ostaa kaupungin kartta. Di-ê--in---a-- ba--r b-kir-y-. D--- m-- p---- b---- b-------- D-v- m-n p-a-a b-j-r b-k-r-y-. ------------------------------ Divê min plana bajêr bikiriya. 0
Minun piti sammuttaa radio. D-v-ya--i- ra-yo -i----a. D----- m-- r---- b------- D-v-y- m-n r-d-o b-g-r-a- ------------------------- Diviya min radyo bigirta. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Opi vieraita kieliä paremmin ulkomailla!

Aikuiset eivät opi kieliä yhtä helposti kuin lapset. Heidän aivonsa ovat täysin kehittyneet. Siksi ne eivät kykene enää muodostamaan uusia verkostoja niin helposti. Mutta ihminen voi aikuisenakin oppia vielä kielen! Sitä varten pitää matkustaa maahan, jossa sitä kieltä puhutaan. Vieraan kielen oppii erityisen tehokkaasti ulkomailla. Jokainen kielilomalle lähtenyt tietää tämän. Uuden kielen oppii paremmin sen luontaisessa ympäristössä. Uudessa tutkimuksessa on juuri tultu mielenkiintoiseen johtopäätökseen. Se osoittaa, että uusi kieli opitaan myös eri lailla ulkomailla! Aivot voivat käsitellä vierasta kieltä kuten äidinkieltä. Tutkijat ovat kauan uskoneet, että on olemassa erilaisia oppimisprosesseja. Nyt se on ilmeisesti todistettu kokeella. Koehenkilöryhmän piti oppia keksitty kieli. Osa koehenkilöistä meni tavallisille oppitunneille. Toinen osa opiskeli simuloinnin avulla luodussa vieraassa maassa. Näiden koehenkilöiden piti asennoitua ulkomaalaiseen ympäristöön. Kaikki heidän tapaamansa ihmiset puhuivat uutta kieltä. Tämän ryhmän koehenkilöt eivät siksi olleet tyypillisiä kielenopiskelijoita. He kuuluivat tuntemattomaan kielen puhujien yhteisöön. Tällä tavoin heidät pakotettiin etsimään nopeasti apua uudella kielellä. Jonkin ajan kuluttua koehenkilöt testattiin. Molemmilla ryhmillä oli yhtä hyvät tiedot uudesta kielestä. Mutta heidän aivonsa käsittelivät vierasta kieltä eri lailla! ”Ulkomailla” kielensä oppineilla nähtiin hätkähdyttäviä aivotoimintoja. Heidän aivonsa käsittelivät vierasta kielioppia kuten heidän omaa kieltään. Samat toiminnot havaittiin äidinkieltään puhuvilla. Kieliloma on mukavin ja tehokkain tapa oppia!