Lauseita

fi Menneisyysmuoto 2   »   sq E shkuara 2

82 [kahdeksankymmentäkaksi]

Menneisyysmuoto 2

Menneisyysmuoto 2

82 [tetёdhjetёedy]

E shkuara 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Pitikö sinun soittaa ambulanssi? A t--du--- -ё -hёr-is-- nj- a-b-l-n-ё? A t- d---- t- t-------- n-- a--------- A t- d-h-j t- t-ё-r-s-e n-ё a-b-l-n-ё- -------------------------------------- A tё duhej tё thёrrisje njё ambulancё? 0
Pitikö sinun soittaa lääkäri? A tё-duh-- -ё t--r---je----k--? A t- d---- t- t-------- m------ A t- d-h-j t- t-ё-r-s-e m-e-u-? ------------------------------- A tё duhej tё thёrrisje mjekun? 0
Pitikö sinun soittaa poliisi? A -ё ---ej t---h-r-isje -ol-c-nё? A t- d---- t- t-------- p-------- A t- d-h-j t- t-ё-r-s-e p-l-c-n-? --------------------------------- A tё duhej tё thёrrisje policinё? 0
Onko teillä puhelinnumero? Minulla oli se vielä äsken. A ---e-i-nu-rin --t--e--n----- k-sh---eri para-p--. A e k--- n----- e t--------- E k---- d--- p--- p--- A e k-n- n-m-i- e t-l-f-n-t- E k-s-a d-r- p-r- p-k- --------------------------------------------------- A e keni numrin e telefonit? E kisha deri para pak. 0
Onko teillä osoite? Äsken minulla oli se vielä. A-e---n- a-re-ёn- ------a----i --r- -ak. A e k--- a------- E k---- d--- p--- p--- A e k-n- a-r-s-n- E k-s-a d-r- p-r- p-k- ---------------------------------------- A e keni adresёn? E kisha deri para pak. 0
Onko teillä kaupungin kartta? Äsken minulla oli se vielä. A e k-ni-pl-ni--- q--------E ki-----er- p-r- pa-. A e k--- p----- e q------- E k---- d--- p--- p--- A e k-n- p-a-i- e q-t-t-t- E k-s-a d-r- p-r- p-k- ------------------------------------------------- A e keni planin e qytetit? E kisha deri para pak. 0
Tuliko hän ajoissa? Hän ei voinut tulla ajoissa. A --d-i-n- ko--?-Ai--uk m-----ё --nt- -ё --hё. A e---- n- k---- A- n-- m--- t- v---- n- k---- A e-d-i n- k-h-? A- n-k m-n- t- v-n-e n- k-h-. ---------------------------------------------- A erdhi nё kohё? Ai nuk mund tё vinte nё kohё. 0
Löysikö hän tien? Hän ei voinut löytää tietä. A---gje---rru-ё-- ---n-k--u---ta -jen-e --u---. A e g---- r------ A- n-- m--- t- g----- r------ A e g-e-i r-u-ё-? A- n-k m-n- t- g-e-t- r-u-ё-. ----------------------------------------------- A e gjeti rrugёn? Ai nuk mund ta gjente rrugёn. 0
Ymmärsikö hän sinua? Hän ei ymmärtänyt minua. A -ё-k-p-oi-ai-t-- -- --- m-nd-t---- k---o-te. A t- k----- a- t-- A- n-- m--- t- m- k-------- A t- k-p-o- a- t-? A- n-k m-n- t- m- k-p-o-t-. ---------------------------------------------- A tё kuptoi ai ty? Ai nuk mund tё mё kuptonte. 0
Miksi et voinut tulla ajoissa? P----u- mu-de t----j-----k---? P-- n-- m---- t- v--- n- k---- P-e n-k m-n-e t- v-j- n- k-h-? ------------------------------ Pse nuk munde tё vije nё kohё? 0
Miksi et voinut löytää tietä? P-e -uk mun-e -a gj--e -r-g--? P-- n-- m---- t- g---- r------ P-e n-k m-n-e t- g-e-e r-u-ё-? ------------------------------ Pse nuk munde ta gjeje rrugёn? 0
Miksi et voinut ymmärtää häntä? Ps----k m--de-t- kup--je-atё? P-- n-- m---- t- k------ a--- P-e n-k m-n-e t- k-p-o-e a-ё- ----------------------------- Pse nuk munde ta kuptoje atё? 0
En voinut tulla ajoissa, koska bussi ei mennyt. Nu----n-a------ja ---k-hё, -eps- -’kis-t-----obus. N-- m---- t- v--- n- k---- s---- s------- a------- N-k m-n-a t- v-j- n- k-h-, s-p-e s-k-s-t- a-t-b-s- -------------------------------------------------- Nuk munda tё vija nё kohё, sepse s’kishte autobus. 0
En voinut löytää tietä, koska minulla ei ollut kaupungin karttaa. Nuk m--d---a -j-ja r-ugёn- se--e s’k---a--la--qyt-ti. N-- m---- t- g---- r------ s---- s------ p--- q------ N-k m-n-a t- g-e-a r-u-ё-, s-p-e s-k-s-a p-a- q-t-t-. ----------------------------------------------------- Nuk munda ta gjeja rrugёn, sepse s’kisha plan qyteti. 0
En voinut ymmärtää häntä, koska musiikki oli niin kovalla. Nu- -un-a t---upt-j---sep-- ---i-- is--e------t-. N-- m---- t- k------- s---- m----- i---- e l----- N-k m-n-a t- k-p-o-a- s-p-e m-z-k- i-h-e e l-r-ё- ------------------------------------------------- Nuk munda ta kuptoja, sepse muzika ishte e lartё. 0
Minun piti ottaa taksi. M’u-des---ё-m----a n----aks-. M-- d--- t- m----- n-- t----- M-u d-s- t- m-r-j- n-ё t-k-i- ----------------------------- M’u desh tё merrja njё taksi. 0
Minun piti ostaa kaupungin kartta. M-----s- -- b---a --ё -lan ------. M-- d--- t- b---- n-- p--- q------ M-u d-s- t- b-i-a n-ё p-a- q-t-t-. ---------------------------------- M’u desh tё blija njё plan qyteti. 0
Minun piti sammuttaa radio. M----es- tё-fik-- -a--on. M-- d--- t- f---- r------ M-u d-s- t- f-k-a r-d-o-. ------------------------- M’u desh tё fikja radion. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Opi vieraita kieliä paremmin ulkomailla!

Aikuiset eivät opi kieliä yhtä helposti kuin lapset. Heidän aivonsa ovat täysin kehittyneet. Siksi ne eivät kykene enää muodostamaan uusia verkostoja niin helposti. Mutta ihminen voi aikuisenakin oppia vielä kielen! Sitä varten pitää matkustaa maahan, jossa sitä kieltä puhutaan. Vieraan kielen oppii erityisen tehokkaasti ulkomailla. Jokainen kielilomalle lähtenyt tietää tämän. Uuden kielen oppii paremmin sen luontaisessa ympäristössä. Uudessa tutkimuksessa on juuri tultu mielenkiintoiseen johtopäätökseen. Se osoittaa, että uusi kieli opitaan myös eri lailla ulkomailla! Aivot voivat käsitellä vierasta kieltä kuten äidinkieltä. Tutkijat ovat kauan uskoneet, että on olemassa erilaisia oppimisprosesseja. Nyt se on ilmeisesti todistettu kokeella. Koehenkilöryhmän piti oppia keksitty kieli. Osa koehenkilöistä meni tavallisille oppitunneille. Toinen osa opiskeli simuloinnin avulla luodussa vieraassa maassa. Näiden koehenkilöiden piti asennoitua ulkomaalaiseen ympäristöön. Kaikki heidän tapaamansa ihmiset puhuivat uutta kieltä. Tämän ryhmän koehenkilöt eivät siksi olleet tyypillisiä kielenopiskelijoita. He kuuluivat tuntemattomaan kielen puhujien yhteisöön. Tällä tavoin heidät pakotettiin etsimään nopeasti apua uudella kielellä. Jonkin ajan kuluttua koehenkilöt testattiin. Molemmilla ryhmillä oli yhtä hyvät tiedot uudesta kielestä. Mutta heidän aivonsa käsittelivät vierasta kieltä eri lailla! ”Ulkomailla” kielensä oppineilla nähtiin hätkähdyttäviä aivotoimintoja. Heidän aivonsa käsittelivät vierasta kielioppia kuten heidän omaa kieltään. Samat toiminnot havaittiin äidinkieltään puhuvilla. Kieliloma on mukavin ja tehokkain tapa oppia!