Lauseita

fi Menneisyysmuoto 2   »   lv Pagātne 2

82 [kahdeksankymmentäkaksi]

Menneisyysmuoto 2

Menneisyysmuoto 2

82 [astoņdesmit divi]

Pagātne 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi latvia Toista Lisää
Pitikö sinun soittaa ambulanssi? V------ -i---jā---auc -trā-p-l-d-ī--? Vai tev bija jāizsauc ātrā palīdzība? V-i t-v b-j- j-i-s-u- ā-r- p-l-d-ī-a- ------------------------------------- Vai tev bija jāizsauc ātrā palīdzība? 0
Pitikö sinun soittaa lääkäri? Va- tev bija -āi-s-u----s--? Vai tev bija jāizsauc ārsts? V-i t-v b-j- j-i-s-u- ā-s-s- ---------------------------- Vai tev bija jāizsauc ārsts? 0
Pitikö sinun soittaa poliisi? V-- -ev bi-a--āi-sauc--o-i-i-a? Vai tev bija jāizsauc policija? V-i t-v b-j- j-i-s-u- p-l-c-j-? ------------------------------- Vai tev bija jāizsauc policija? 0
Onko teillä puhelinnumero? Minulla oli se vielä äsken. V------------e--f-na--umur-----k-o---- ----. Vai Jums ir telefona numurs? Tikko vēl bija. V-i J-m- i- t-l-f-n- n-m-r-? T-k-o v-l b-j-. -------------------------------------------- Vai Jums ir telefona numurs? Tikko vēl bija. 0
Onko teillä osoite? Äsken minulla oli se vielä. V-----m---r--d--s-?-T-------l ---a. Vai Jums ir adrese? Tikko vēl bija. V-i J-m- i- a-r-s-? T-k-o v-l b-j-. ----------------------------------- Vai Jums ir adrese? Tikko vēl bija. 0
Onko teillä kaupungin kartta? Äsken minulla oli se vielä. Va---u-- -r -ils---- --------ik-o --l -ij-. Vai Jums ir pilsētas plāns? Tikko vēl bija. V-i J-m- i- p-l-ē-a- p-ā-s- T-k-o v-l b-j-. ------------------------------------------- Vai Jums ir pilsētas plāns? Tikko vēl bija. 0
Tuliko hän ajoissa? Hän ei voinut tulla ajoissa. Vai---ņš a-nā-a-la--ā- -i-š ----rēja----ā-- -aikā. Vai viņš atnāca laikā? Viņš nevarēja atnākt laikā. V-i v-ņ- a-n-c- l-i-ā- V-ņ- n-v-r-j- a-n-k- l-i-ā- -------------------------------------------------- Vai viņš atnāca laikā? Viņš nevarēja atnākt laikā. 0
Löysikö hän tien? Hän ei voinut löytää tietä. V-i--iņš atr-d-----u- ---š-ne-a-ēja --r-st ceļu. Vai viņš atrada ceļu? Viņš nevarēja atrast ceļu. V-i v-ņ- a-r-d- c-ļ-? V-ņ- n-v-r-j- a-r-s- c-ļ-. ------------------------------------------------ Vai viņš atrada ceļu? Viņš nevarēja atrast ceļu. 0
Ymmärsikö hän sinua? Hän ei ymmärtänyt minua. V-----ņš tev---apr-ta- -iņš-ne---ē---mani s-p-a--. Vai viņš tevi saprata? Viņš nevarēja mani saprast. V-i v-ņ- t-v- s-p-a-a- V-ņ- n-v-r-j- m-n- s-p-a-t- -------------------------------------------------- Vai viņš tevi saprata? Viņš nevarēja mani saprast. 0
Miksi et voinut tulla ajoissa? K-----t- n-v-rēj- --n-kt l---ā? Kāpēc tu nevarēji atnākt laikā? K-p-c t- n-v-r-j- a-n-k- l-i-ā- ------------------------------- Kāpēc tu nevarēji atnākt laikā? 0
Miksi et voinut löytää tietä? K--ēc--u-n---r-j- a---st c-ļu? Kāpēc tu nevarēji atrast ceļu? K-p-c t- n-v-r-j- a-r-s- c-ļ-? ------------------------------ Kāpēc tu nevarēji atrast ceļu? 0
Miksi et voinut ymmärtää häntä? K-pē------e-arēj- --ņu sp--st? Kāpēc tu nevarēji viņu sprast? K-p-c t- n-v-r-j- v-ņ- s-r-s-? ------------------------------ Kāpēc tu nevarēji viņu sprast? 0
En voinut tulla ajoissa, koska bussi ei mennyt. E--n-va--j- a-n--t--a-kā,-jo--enāca-au-ob-s-. Es nevarēju atnākt laikā, jo nenāca autobuss. E- n-v-r-j- a-n-k- l-i-ā- j- n-n-c- a-t-b-s-. --------------------------------------------- Es nevarēju atnākt laikā, jo nenāca autobuss. 0
En voinut löytää tietä, koska minulla ei ollut kaupungin karttaa. Es-ne--rēju a---st-c--u,-j- -an neb-j--p--s-t-- p-ān-. Es nevarēju atrast ceļu, jo man nebija pilsētas plāna. E- n-v-r-j- a-r-s- c-ļ-, j- m-n n-b-j- p-l-ē-a- p-ā-a- ------------------------------------------------------ Es nevarēju atrast ceļu, jo man nebija pilsētas plāna. 0
En voinut ymmärtää häntä, koska musiikki oli niin kovalla. Es -eva-ēj- vi-u--ap-a--,--o m-zi-a bij---ik -kaļa. Es nevarēju viņu saprast, jo mūzika bija tik skaļa. E- n-v-r-j- v-ņ- s-p-a-t- j- m-z-k- b-j- t-k s-a-a- --------------------------------------------------- Es nevarēju viņu saprast, jo mūzika bija tik skaļa. 0
Minun piti ottaa taksi. M---bi----āņ-m--a---met--. Man bija jāņem taksometrs. M-n b-j- j-ņ-m t-k-o-e-r-. -------------------------- Man bija jāņem taksometrs. 0
Minun piti ostaa kaupungin kartta. Man bi-- jā--pērk-p--s--as p---s. Man bija jānopērk pilsētas plāns. M-n b-j- j-n-p-r- p-l-ē-a- p-ā-s- --------------------------------- Man bija jānopērk pilsētas plāns. 0
Minun piti sammuttaa radio. M-- bi-a-jā--slē---ra---. Man bija jāizslēdz radio. M-n b-j- j-i-s-ē-z r-d-o- ------------------------- Man bija jāizslēdz radio. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Opi vieraita kieliä paremmin ulkomailla!

Aikuiset eivät opi kieliä yhtä helposti kuin lapset. Heidän aivonsa ovat täysin kehittyneet. Siksi ne eivät kykene enää muodostamaan uusia verkostoja niin helposti. Mutta ihminen voi aikuisenakin oppia vielä kielen! Sitä varten pitää matkustaa maahan, jossa sitä kieltä puhutaan. Vieraan kielen oppii erityisen tehokkaasti ulkomailla. Jokainen kielilomalle lähtenyt tietää tämän. Uuden kielen oppii paremmin sen luontaisessa ympäristössä. Uudessa tutkimuksessa on juuri tultu mielenkiintoiseen johtopäätökseen. Se osoittaa, että uusi kieli opitaan myös eri lailla ulkomailla! Aivot voivat käsitellä vierasta kieltä kuten äidinkieltä. Tutkijat ovat kauan uskoneet, että on olemassa erilaisia oppimisprosesseja. Nyt se on ilmeisesti todistettu kokeella. Koehenkilöryhmän piti oppia keksitty kieli. Osa koehenkilöistä meni tavallisille oppitunneille. Toinen osa opiskeli simuloinnin avulla luodussa vieraassa maassa. Näiden koehenkilöiden piti asennoitua ulkomaalaiseen ympäristöön. Kaikki heidän tapaamansa ihmiset puhuivat uutta kieltä. Tämän ryhmän koehenkilöt eivät siksi olleet tyypillisiä kielenopiskelijoita. He kuuluivat tuntemattomaan kielen puhujien yhteisöön. Tällä tavoin heidät pakotettiin etsimään nopeasti apua uudella kielellä. Jonkin ajan kuluttua koehenkilöt testattiin. Molemmilla ryhmillä oli yhtä hyvät tiedot uudesta kielestä. Mutta heidän aivonsa käsittelivät vierasta kieltä eri lailla! ”Ulkomailla” kielensä oppineilla nähtiin hätkähdyttäviä aivotoimintoja. Heidän aivonsa käsittelivät vierasta kielioppia kuten heidän omaa kieltään. Samat toiminnot havaittiin äidinkieltään puhuvilla. Kieliloma on mukavin ja tehokkain tapa oppia!