Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   ku Past tense 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [heştê û yek]

Past tense 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
kirjoittaa n-v---n--n nivîsandin n-v-s-n-i- ---------- nivîsandin 0
Hän kirjoitti kirjeen. Wî n-me----ni-îs--d. Wî nameyek nivîsand. W- n-m-y-k n-v-s-n-. -------------------- Wî nameyek nivîsand. 0
Ja hän kirjoitti kortin. Û--ê-qa-t-k---vî----. Û wê qartek nivîsand. Û w- q-r-e- n-v-s-n-. --------------------- Û wê qartek nivîsand. 0
lukea xwe-din xwendin x-e-d-n ------- xwendin 0
Hän luki lehteä. Wî kova--- x--nd. Wî kovarek xwend. W- k-v-r-k x-e-d- ----------------- Wî kovarek xwend. 0
Ja hän luki kirjan. Û-----i-tûkek xw--d Û wê pirtûkek xwend Û w- p-r-û-e- x-e-d ------------------- Û wê pirtûkek xwend 0
ottaa w-r-i-tin wergirtin w-r-i-t-n --------- wergirtin 0
Hän otti tupakan. W-----are-e- we-g--t. Wî cixareyek wergirt. W- c-x-r-y-k w-r-i-t- --------------------- Wî cixareyek wergirt. 0
Hän otti palan suklaata. W- --te- ç-k-late---rg-r-. Wê qetek çîkolate wergirt. W- q-t-k ç-k-l-t- w-r-i-t- -------------------------- Wê qetek çîkolate wergirt. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. E- (---) -----z n----- l--ew (---) dilsoz-bû. Ew (mêr) dilsoz nînbû, lê ew (jin) dilsoz bû. E- (-ê-) d-l-o- n-n-û- l- e- (-i-) d-l-o- b-. --------------------------------------------- Ew (mêr) dilsoz nînbû, lê ew (jin) dilsoz bû. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Ew (---------- --- l- ew--jin) j-h-t- --. Ew (mêr) tiral bû, lê ew (jin) jêhatî bû. E- (-ê-) t-r-l b-, l- e- (-i-) j-h-t- b-. ----------------------------------------- Ew (mêr) tiral bû, lê ew (jin) jêhatî bû. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. E- (mê-- x--a--b-, l---- (j-n--de-lemen---û. Ew (mêr) xizan bû, lê ew (jin) dewlemend bû. E- (-ê-) x-z-n b-, l- e- (-i-) d-w-e-e-d b-. -------------------------------------------- Ew (mêr) xizan bû, lê ew (jin) dewlemend bû. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. P--ê-wî--i----û -- be-ê----nê-w- h---. Perê wî tine bû lê belê deynê wî hebû. P-r- w- t-n- b- l- b-l- d-y-ê w- h-b-. -------------------------------------- Perê wî tine bû lê belê deynê wî hebû. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Şa-sê -î--i---------be-- bê--n----. Şansê wî tine bû lê belê bêşans bû. Ş-n-ê w- t-n- b- l- b-l- b-ş-n- b-. ----------------------------------- Şansê wî tine bû lê belê bêşans bû. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. E- --rk--tî---nbû -- be-- ---ne---î-bû. Ew serkeftî nînbû lê belê serneketî bû. E- s-r-e-t- n-n-û l- b-l- s-r-e-e-î b-. --------------------------------------- Ew serkeftî nînbû lê belê serneketî bû. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Ew kê----ş -î-bû--l- --lê-bêkê--b-. Ew kêfxweş nînbû, lê belê bêkêf bû. E- k-f-w-ş n-n-û- l- b-l- b-k-f b-. ----------------------------------- Ew kêfxweş nînbû, lê belê bêkêf bû. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. E- --l-a--n-nbû---- --l--di------û. Ew dilşad nînbû, lê belê dilreş bû. E- d-l-a- n-n-û- l- b-l- d-l-e- b-. ----------------------------------- Ew dilşad nînbû, lê belê dilreş bû. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Ew-xw---î-î- -î-b-- -- -e-ê---î-t-hl b-. Ew xwînşîrîn nînbû, lê belê xwîntehl bû. E- x-î-ş-r-n n-n-û- l- b-l- x-î-t-h- b-. ---------------------------------------- Ew xwînşîrîn nînbû, lê belê xwîntehl bû. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…