Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   ko 계절과 날씨

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [열여섯]

16 [yeol-yeoseos]

계절과 날씨

[gyejeolgwa nalssi]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi korea Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: 이-은 ---에요. 이-- 계----- 이-은 계-이-요- ---------- 이것은 계절이에요. 0
ig--s---n g-ej----ieyo. i-------- g------------ i-e-s-e-n g-e-e-l-i-y-. ----------------------- igeos-eun gyejeol-ieyo.
kevät, kesä 봄----, 봄- 여-- 봄- 여-, ------ 봄, 여름, 0
b-m- --ole-m, b--- y------- b-m- y-o-e-m- ------------- bom, yeoleum,
syksy ja talvi. 가을-그-- 겨울. 가- 그-- 겨-- 가- 그-고 겨-. ---------- 가을 그리고 겨울. 0
g----l-----igo ---oul. g----- g------ g------ g---u- g-u-i-o g-e-u-. ---------------------- ga-eul geuligo gyeoul.
Kesä on kuuma. 여름은 따뜻--. 여-- 따---- 여-은 따-해-. --------- 여름은 따뜻해요. 0
yeol-----un--tatte----eyo. y---------- t------------- y-o-e-m-e-n t-a-t-u-h-e-o- -------------------------- yeoleum-eun ttatteushaeyo.
Kesällä paistaa aurinko. 여름-- 태양-----. 여--- 태-- 빛--- 여-에- 태-이 빛-요- ------------- 여름에는 태양이 빛나요. 0
y-ol-um-e-eun t-e-a-g-i -i--nay-. y------------ t-------- b-------- y-o-e-m-e-e-n t-e-a-g-i b-c-n-y-. --------------------------------- yeoleum-eneun taeyang-i bichnayo.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. 우리- -름에--책하- 것을-좋아-요. 우-- 여-- 산--- 것- 좋---- 우-는 여-에 산-하- 것- 좋-해-. --------------------- 우리는 여름에 산책하는 것을 좋아해요. 0
uli---n ye-l-u--e sanc-aeg-an-un g--s-eu- -o---h-e--. u------ y-------- s------------- g------- j---------- u-i-e-n y-o-e-m-e s-n-h-e-h-n-u- g-o---u- j-h-a-a-y-. ----------------------------------------------------- ulineun yeoleum-e sanchaeghaneun geos-eul joh-ahaeyo.
Talvi on kylmä. 겨-은 추--. 겨-- 추--- 겨-은 추-요- -------- 겨울은 추워요. 0
g-e--l-e-n-----o--. g--------- c------- g-e-u---u- c-u-o-o- ------------------- gyeoul-eun chuwoyo.
Talvella sataa lunta tai vettä. 겨--는--이-오거- -- 와요. 겨--- 눈- 오-- 비- 와-- 겨-에- 눈- 오-나 비- 와-. ------------------ 겨울에는 눈이 오거나 비가 와요. 0
gy-ou-----u- nu--- o--o---biga w--o. g----------- n---- o----- b--- w---- g-e-u---n-u- n-n-i o-e-n- b-g- w-y-. ------------------------------------ gyeoul-eneun nun-i ogeona biga wayo.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. 우리----- -- 있--것- 좋아-요. 우-- 겨-- 집- 있- 것- 좋---- 우-는 겨-에 집- 있- 것- 좋-해-. ---------------------- 우리는 겨울에 집에 있는 것을 좋아해요. 0
uli-eun gy---l---jib-e --sn--n -eos-e-l -o--a----o. u------ g------- j---- i------ g------- j---------- u-i-e-n g-e-u--- j-b-e i-s-e-n g-o---u- j-h-a-a-y-. --------------------------------------------------- ulineun gyeoul-e jib-e issneun geos-eul joh-ahaeyo.
On kylmä. 추워요. 추--- 추-요- ---- 추워요. 0
c--wo-o. c------- c-u-o-o- -------- chuwoyo.
Sataa. 비- 와요. 비- 와-- 비- 와-. ------ 비가 와요. 0
bi-- wayo. b--- w---- b-g- w-y-. ---------- biga wayo.
On tuulista. 바-이 불어-. 바-- 불--- 바-이 불-요- -------- 바람이 불어요. 0
ba-am-i -ul-----. b------ b-------- b-l-m-i b-l-e-y-. ----------------- balam-i bul-eoyo.
On lämmintä. 따--요. 따---- 따-해-. ----- 따뜻해요. 0
t---te--hae-o. t------------- t-a-t-u-h-e-o- -------------- ttatteushaeyo.
On aurinkoista. 맑아요. 맑--- 맑-요- ---- 맑아요. 0
m--g-ay-. m-------- m-l---y-. --------- malg-ayo.
On kirkasta. 화창-요. 화---- 화-해-. ----- 화창해요. 0
hwa--an-haey-. h------------- h-a-h-n-h-e-o- -------------- hwachanghaeyo.
Millainen sää on tänään? 오늘- -씨- 어--? 오-- 날-- 어--- 오-은 날-가 어-요- ------------ 오늘은 날씨가 어때요? 0
on-u---un -----iga -o----y-? o-------- n------- e-------- o-e-l-e-n n-l-s-g- e-t-a-y-? ---------------------------- oneul-eun nalssiga eottaeyo?
Tänään on kylmä. 오늘- --요 오-- 추-- 오-은 추-요 ------- 오늘은 추워요 0
on-ul--u----u--yo o-------- c------ o-e-l-e-n c-u-o-o ----------------- oneul-eun chuwoyo
Tänään on lämmin. 오늘은-따-해-. 오-- 따---- 오-은 따-해-. --------- 오늘은 따뜻해요. 0
o-eul-e-n -ta-t----a-y-. o-------- t------------- o-e-l-e-n t-a-t-u-h-e-o- ------------------------ oneul-eun ttatteushaeyo.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!