Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   af Seisoene en weer

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [sestien]

Seisoene en weer

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi afrikaans Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Dit -s-d-- s-i--en-: D-- i- d-- s-------- D-t i- d-e s-i-o-n-: -------------------- Dit is die seisoene: 0
kevät, kesä L-n-e- -om--, L----- s----- L-n-e- s-m-r- ------------- Lente, somer, 0
syksy ja talvi. h---s, wi-ter. h----- w------ h-r-s- w-n-e-. -------------- herfs, winter. 0
Kesä on kuuma. D-e-----r-is--arm. D-- s---- i- w---- D-e s-m-r i- w-r-. ------------------ Die somer is warm. 0
Kesällä paistaa aurinko. I--die--o-er -k-- --e--o-. I- d-- s---- s--- d-- s--- I- d-e s-m-r s-y- d-e s-n- -------------------------- In die somer skyn die son. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. I---i---o--r---an--ta- on- ----g. I- d-- s---- g--- s--- o-- g----- I- d-e s-m-r g-a- s-a- o-s g-a-g- --------------------------------- In die somer gaan stap ons graag. 0
Talvi on kylmä. D----inter ------d. D-- w----- i- k---- D-e w-n-e- i- k-u-. ------------------- Die winter is koud. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. I--d----i-t-r sn-eu-of r-ë-----. I- d-- w----- s---- o- r--- d--- I- d-e w-n-e- s-e-u o- r-ë- d-t- -------------------------------- In die winter sneeu of reën dit. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. I- --- --n--- --y ons-graag ----. I- d-- w----- b-- o-- g---- t---- I- d-e w-n-e- b-y o-s g-a-g t-i-. --------------------------------- In die winter bly ons graag tuis. 0
On kylmä. D-t is--oud. D-- i- k---- D-t i- k-u-. ------------ Dit is koud. 0
Sataa. D-t r---. D-- r---- D-t r-ë-. --------- Dit reën. 0
On tuulista. D---is ---d--i-. D-- i- w-------- D-t i- w-n-e-i-. ---------------- Dit is winderig. 0
On lämmintä. D-t-i---a-m. D-- i- w---- D-t i- w-r-. ------------ Dit is warm. 0
On aurinkoista. D-t is -on--g. D-- i- s------ D-t i- s-n-i-. -------------- Dit is sonnig. 0
On kirkasta. D---i------e-. D-- i- h------ D-t i- h-l-e-. -------------- Dit is helder. 0
Millainen sää on tänään? Hoe ------ --e--v-----? H-- i- d-- w--- v------ H-e i- d-e w-e- v-n-a-? ----------------------- Hoe is die weer vandag? 0
Tänään on kylmä. D-t i- ---d v-nd-g. D-- i- k--- v------ D-t i- k-u- v-n-a-. ------------------- Dit is koud vandag. 0
Tänään on lämmin. Di- is w-r- --n--g. D-- i- w--- v------ D-t i- w-r- v-n-a-. ------------------- Dit is warm vandag. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!