Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   be Поры года і надвор’е

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [шаснаццаць]

16 [shasnatstsats’]

Поры года і надвор’е

[Pory goda і nadvor’e]

suomi valkovenäjä Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Во-- п--- г---: Вось поры года: 0
V--’ p--- g---: Vo-- p--- g---: Vos’ pory goda: V-s’ p-r- g-d-: ---’----------:
kevät, kesä вя---- л---, вясна, лета, 0
v-----, l---, vy----- l---, vyasna, leta, v-a-n-, l-t-, ------,-----,
syksy ja talvi. во---- і з---. восень і зіма. 0
v----’ і z---. vo---- і z---. vosen’ і zіma. v-s-n’ і z-m-. -----’-------.
Kesä on kuuma. Ле-- с--------. Лета спякотнае. 0
L--- s---------. Le-- s---------. Leta spyakotnae. L-t- s-y-k-t-a-. ---------------.
Kesällä paistaa aurinko. Ул---- с------ с----. Улетку свеціць сонца. 0
U----- s-------’ s-----. Ul---- s-------- s-----. Uletku svetsіts’ sontsa. U-e-k- s-e-s-t-’ s-n-s-. ---------------’-------.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Ул---- м- л---- г-----. Улетку мы любім гуляць. 0
U----- m- l----- g------’. Ul---- m- l----- g-------. Uletku my lyubіm gulyats’. U-e-k- m- l-u-і- g-l-a-s’. ------------------------’.
Talvi on kylmä. Зі-- х-------. Зіма халодная. 0
Z--- k---------. Zі-- k---------. Zіma khalodnaya. Z-m- k-a-o-n-y-. ---------------.
Talvella sataa lunta tai vettä. Уз---- і--- с--- а-- д----. Узімку ідзе снег або дождж. 0
U----- і--- s--- a-- d------. Uz---- і--- s--- a-- d------. Uzіmku іdze sneg abo dozhdzh. U-і-k- і-z- s-e- a-o d-z-d-h. ----------------------------.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Уз---- н-- п--------- б--- д---. Узімку нам падабаецца быць дома. 0
U----- n-- p----------- b---’ d---. Uz---- n-- p----------- b---- d---. Uzіmku nam padabaetstsa byts’ doma. U-і-k- n-m p-d-b-e-s-s- b-t-’ d-m-. ----------------------------’-----.
On kylmä. Хо-----. Холадна. 0
K-------. Kh------. Kholadna. K-o-a-n-. --------.
Sataa. Ід-- д----. Ідзе дождж. 0
І--- d------. Іd-- d------. Іdze dozhdzh. І-z- d-z-d-h. ------------.
On tuulista. Дз--- в----. Дзьме вецер. 0
D-’m- v-----. Dz--- v-----. Dz’me vetser. D-’m- v-t-e-. --’---------.
On lämmintä. Цё---. Цёпла. 0
T-----. Ts----. Tsepla. T-e-l-. ------.
On aurinkoista. Со-----. Сонечна. 0
S-------. So------. Sonechna. S-n-c-n-. --------.
On kirkasta. Бя---------. Бязвоблачна. 0
B------------. By-----------. Byazvoblachna. B-a-v-b-a-h-a. -------------.
Millainen sää on tänään? Як-- с---- н-------? Якое сёння надвор’е? 0
Y---- s----- n-----’e? Ya--- s----- n-------? Yakoe sennya nadvor’e? Y-k-e s-n-y- n-d-o-’e? -------------------’-?
Tänään on kylmä. Сё--- х------. Сёння холадна. 0
S----- k-------. Se---- k-------. Sennya kholadna. S-n-y- k-o-a-n-. ---------------.
Tänään on lämmin. Сё--- ц----. Сёння цёпла. 0
S----- t-----. Se---- t-----. Sennya tsepla. S-n-y- t-e-l-. -------------.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!