Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   lt Metų laikai ir oras

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [šešiolika]

Metų laikai ir oras

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: T-i me-ų--aika-: Tai metų laikai: T-i m-t- l-i-a-: ---------------- Tai metų laikai: 0
kevät, kesä pav-----s---asa-a, pavasaris, vasara, p-v-s-r-s- v-s-r-, ------------------ pavasaris, vasara, 0
syksy ja talvi. ru-u------ie--. ruduo ir žiema. r-d-o i- ž-e-a- --------------- ruduo ir žiema. 0
Kesä on kuuma. V-sa-------)-karšt-. Vasara (yra) karšta. V-s-r- (-r-) k-r-t-. -------------------- Vasara (yra) karšta. 0
Kesällä paistaa aurinko. Vasar--švieči--saul-. Vasarą šviečia saulė. V-s-r- š-i-č-a s-u-ė- --------------------- Vasarą šviečia saulė. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Va--r--(-e-) --gst--e---------a-iv-ik----t-. Vasarą (mes) mėgstame (eiti) pasivaikščioti. V-s-r- (-e-) m-g-t-m- (-i-i- p-s-v-i-š-i-t-. -------------------------------------------- Vasarą (mes) mėgstame (eiti) pasivaikščioti. 0
Talvi on kylmä. Ž-e-a-(y-a)-š-l-a. Žiema (yra) šalta. Ž-e-a (-r-) š-l-a- ------------------ Žiema (yra) šalta. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. Žie-- -ni-ga----a -y--. Žiemą sninga arba lyja. Ž-e-ą s-i-g- a-b- l-j-. ----------------------- Žiemą sninga arba lyja. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Žie-ą (-e-- m--st-m- ---i -a---. Žiemą (mes) mėgstame būti namie. Ž-e-ą (-e-) m-g-t-m- b-t- n-m-e- -------------------------------- Žiemą (mes) mėgstame būti namie. 0
On kylmä. Šal--. Šalta. Š-l-a- ------ Šalta. 0
Sataa. Ly--. Lyja. L-j-. ----- Lyja. 0
On tuulista. Vė-uo-a. Vėjuota. V-j-o-a- -------- Vėjuota. 0
On lämmintä. Š--t-. Šilta. Š-l-a- ------ Šilta. 0
On aurinkoista. S---ėta. Saulėta. S-u-ė-a- -------- Saulėta. 0
On kirkasta. G---ra. Giedra. G-e-r-. ------- Giedra. 0
Millainen sää on tänään? K-ks---a---en or--? Koks šiandien oras? K-k- š-a-d-e- o-a-? ------------------- Koks šiandien oras? 0
Tänään on kylmä. Ši-nd--n-ša-t-. Šiandien šalta. Š-a-d-e- š-l-a- --------------- Šiandien šalta. 0
Tänään on lämmin. Š-a-d--- --lt-. Šiandien šilta. Š-a-d-e- š-l-a- --------------- Šiandien šilta. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!