Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   hu Évszakok és időjárás

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [tizenhat]

Évszakok és időjárás

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Eze--a- -----k--: Ezek az évszakok: E-e- a- é-s-a-o-: ----------------- Ezek az évszakok: 0
kevät, kesä t-v-s---n---, tavasz, nyár, t-v-s-, n-á-, ------------- tavasz, nyár, 0
syksy ja talvi. ő---é- --l. ősz és tél. ő-z é- t-l- ----------- ősz és tél. 0
Kesä on kuuma. A -yár f--ró. A nyár forró. A n-á- f-r-ó- ------------- A nyár forró. 0
Kesällä paistaa aurinko. N-ár-- s-t a n--. Nyáron süt a nap. N-á-o- s-t a n-p- ----------------- Nyáron süt a nap. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. N--ron-sz--e--n- --tá-n-. Nyáron szeretünk sétálni. N-á-o- s-e-e-ü-k s-t-l-i- ------------------------- Nyáron szeretünk sétálni. 0
Talvi on kylmä. A tél-----g. A tél hideg. A t-l h-d-g- ------------ A tél hideg. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. Téle- --v---k--v--y a- -ső-e-i-. Télen havazik, vagy az eső esik. T-l-n h-v-z-k- v-g- a- e-ő e-i-. -------------------------------- Télen havazik, vagy az eső esik. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. T-len--zí--sen---r--unk--t-hon. Télen szívesen maradunk otthon. T-l-n s-í-e-e- m-r-d-n- o-t-o-. ------------------------------- Télen szívesen maradunk otthon. 0
On kylmä. H---- v--. Hideg van. H-d-g v-n- ---------- Hideg van. 0
Sataa. E-ik az --ő. Esik az eső. E-i- a- e-ő- ------------ Esik az eső. 0
On tuulista. S------id- ---. Szeles idő van. S-e-e- i-ő v-n- --------------- Szeles idő van. 0
On lämmintä. M-leg -an. Meleg van. M-l-g v-n- ---------- Meleg van. 0
On aurinkoista. Napo--id- -a-. Napos idő van. N-p-s i-ő v-n- -------------- Napos idő van. 0
On kirkasta. D----t-idő -an. Derült idő van. D-r-l- i-ő v-n- --------------- Derült idő van. 0
Millainen sää on tänään? M-ly---m- a- i--? Milyen ma az idő? M-l-e- m- a- i-ő- ----------------- Milyen ma az idő? 0
Tänään on kylmä. Ma --d---va-. Ma hideg van. M- h-d-g v-n- ------------- Ma hideg van. 0
Tänään on lämmin. M-----eg-van. Ma meleg van. M- m-l-g v-n- ------------- Ma meleg van. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!