Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   uk Пори року і погода

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [шістнадцять]

16 [shistnadtsyatʹ]

Пори року і погода

[Pory roku i pohoda]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Ц- ---- р-ку: Ц- п--- р---- Ц- п-р- р-к-: ------------- Це пори року: 0
Ts---o-- r---: T-- p--- r---- T-e p-r- r-k-: -------------- Tse pory roku:
kevät, kesä Весна,--і-о. В----- л---- В-с-а- л-т-. ------------ Весна, літо. 0
V-sna, l-t-. V----- l---- V-s-a- l-t-. ------------ Vesna, lito.
syksy ja talvi. О-і-ь і з---. О---- і з---- О-і-ь і з-м-. ------------- Осінь і зима. 0
O-in--- ----. O---- i z---- O-i-ʹ i z-m-. ------------- Osinʹ i zyma.
Kesä on kuuma. Л--о-гар---. Л--- г------ Л-т- г-р-ч-. ------------ Літо гаряче. 0
L-t- -a--a-he. L--- h-------- L-t- h-r-a-h-. -------------- Lito haryache.
Kesällä paistaa aurinko. Вл--к- -ві-и---со-ц-. В----- с------ с----- В-і-к- с-і-и-ь с-н-е- --------------------- Влітку світить сонце. 0
Vli-ku-svi------on-s-. V----- s------ s------ V-i-k- s-i-y-ʹ s-n-s-. ---------------------- Vlitku svitytʹ sontse.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Вл-т-у -и охо-- -ул-ємо. В----- м- о---- г------- В-і-к- м- о-о-е г-л-є-о- ------------------------ Влітку ми охоче гуляємо. 0
Vli-k---y okh--h- ----ay-mo. V----- m- o------ h--------- V-i-k- m- o-h-c-e h-l-a-e-o- ---------------------------- Vlitku my okhoche hulyayemo.
Talvi on kylmä. З--а-х--одна. З--- х------- З-м- х-л-д-а- ------------- Зима холодна. 0
Z-----holo---. Z--- k-------- Z-m- k-o-o-n-. -------------- Zyma kholodna.
Talvella sataa lunta tai vettä. Вз-мк- пада- с--г -б----е дощ. В----- п---- с--- а-- й-- д--- В-и-к- п-д-є с-і- а-о й-е д-щ- ------------------------------ Взимку падає сніг або йде дощ. 0
V----u-pad-y- s--h a---y-d- -o--ch. V----- p----- s--- a-- y--- d------ V-y-k- p-d-y- s-i- a-o y-d- d-s-c-. ----------------------------------- Vzymku padaye snih abo y̆de doshch.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Взи-----и-о-----за-и-ає-ос- --о--. В----- м- о---- з---------- в----- В-и-к- м- о-о-е з-л-ш-є-о-я в-о-а- ---------------------------------- Взимку ми охоче залишаємося вдома. 0
Vz--ku--y okhoc---z---s---em--y- vdom-. V----- m- o------ z------------- v----- V-y-k- m- o-h-c-e z-l-s-a-e-o-y- v-o-a- --------------------------------------- Vzymku my okhoche zalyshayemosya vdoma.
On kylmä. Хол-дно. Х------- Х-л-д-о- -------- Холодно. 0
Kh--o-no. K-------- K-o-o-n-. --------- Kholodno.
Sataa. Пада- --щ. П---- д--- П-д-є д-щ- ---------- Падає дощ. 0
Pada-- -oshch. P----- d------ P-d-y- d-s-c-. -------------- Padaye doshch.
On tuulista. Ві-р-н-. В------- В-т-я-о- -------- Вітряно. 0
Vit-y---. V-------- V-t-y-n-. --------- Vitryano.
On lämmintä. Т----. Т----- Т-п-о- ------ Тепло. 0
Tepl-. T----- T-p-o- ------ Teplo.
On aurinkoista. С-няч--. С------- С-н-ч-о- -------- Сонячно. 0
Sony-c-no. S--------- S-n-a-h-o- ---------- Sonyachno.
On kirkasta. Я---. Я---- Я-н-. ----- Ясно. 0
Y-s-o. Y----- Y-s-o- ------ Yasno.
Millainen sää on tänään? Я-а-сьо-одні --год-? Я-- с------- п------ Я-а с-о-о-н- п-г-д-? -------------------- Яка сьогодні погода? 0
Yak----o-od-i-p-hod-? Y--- s------- p------ Y-k- s-o-o-n- p-h-d-? --------------------- Yaka sʹohodni pohoda?
Tänään on kylmä. Сь-г-дні хо---но. С------- х------- С-о-о-н- х-л-д-о- ----------------- Сьогодні холодно. 0
Sʹo--d-- kh-lo-no. S------- k-------- S-o-o-n- k-o-o-n-. ------------------ Sʹohodni kholodno.
Tänään on lämmin. С-о-одн- -е--о. С------- т----- С-о-о-н- т-п-о- --------------- Сьогодні тепло. 0
Sʹohodn---ep--. S------- t----- S-o-o-n- t-p-o- --------------- Sʹohodni teplo.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!