Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   kn ಋತುಗಳು ಮತ್ತು ಹವಾಮಾನ

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

೧೬ [ಹದಿನಾರು]

16 [Hadināru]

ಋತುಗಳು ಮತ್ತು ಹವಾಮಾನ

[r̥tugaḷu mattu havāmāna.]

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kannada Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: ಇ------ಗಳು. ಇ-- ಋ------ ಇ-ು ಋ-ು-ಳ-. ----------- ಇವು ಋತುಗಳು. 0
Iv- -̥t-gaḷ-. I-- r-------- I-u r-t-g-ḷ-. ------------- Ivu r̥tugaḷu.
kevät, kesä ವ----ಋತ- --್-ು-ಬೇಸಿಗ-ಕಾ-. ವ--- ಋ-- ಮ---- ಬ--------- ವ-ಂ- ಋ-ು ಮ-್-ು ಬ-ಸ-ಗ-ಕ-ಲ- ------------------------- ವಸಂತ ಋತು ಮತ್ತು ಬೇಸಿಗೆಕಾಲ. 0
Va---ta r̥------tu --sig-kā-a. V------ r--- m---- b---------- V-s-n-a r-t- m-t-u b-s-g-k-l-. ------------------------------ Vasanta r̥tu mattu bēsigekāla.
syksy ja talvi. ಶರದ್----ಮ-್-- ಚ-ಿಗಾಲ ಶ------ ಮ---- ಚ----- ಶ-ದ-ಋ-ು ಮ-್-ು ಚ-ಿ-ಾ- -------------------- ಶರದ್ಋತು ಮತ್ತು ಚಳಿಗಾಲ 0
Ś------tu--a-tu c--ig--a Ś-------- m---- c------- Ś-r-d-̥-u m-t-u c-ḷ-g-l- ------------------------ Śaradr̥tu mattu caḷigāla
Kesä on kuuma. .ಬ----ೆ ಕ-- ---್--ೆ ಇ-ು-್ತ-ೆ. .------ ಕ-- ಬ------ ಇ-------- .-ೇ-ಿ-ೆ ಕ-ಲ ಬ-ಚ-ಚ-ೆ ಇ-ು-್-ದ-. ----------------------------- .ಬೇಸಿಗೆ ಕಾಲ ಬೆಚ್ಚಗೆ ಇರುತ್ತದೆ. 0
.-ē-ige kāl--be-c--e -r-t-ad-. .------ k--- b------ i-------- .-ē-i-e k-l- b-c-a-e i-u-t-d-. ------------------------------ .Bēsige kāla beccage iruttade.
Kesällä paistaa aurinko. ಬ-ಸಿಗ-ಕ---ಲ್ಲ---ೂರ್ಯ-ಪ--ಕ--ಿಸುತ್-ಾನ-. ಬ------------- ಸ---- ಪ--------------- ಬ-ಸ-ಗ-ಕ-ಲ-ಲ-ಲ- ಸ-ರ-ಯ ಪ-ರ-ಾ-ಿ-ು-್-ಾ-ೆ- ------------------------------------- ಬೇಸಿಗೆಕಾಲದಲ್ಲಿ ಸೂರ್ಯ ಪ್ರಕಾಶಿಸುತ್ತಾನೆ. 0
Bēs-g-kāla--l-i--ūr---pra-āśi-utt--e. B-------------- s---- p-------------- B-s-g-k-l-d-l-i s-r-a p-a-ā-i-u-t-n-. ------------------------------------- Bēsigekāladalli sūrya prakāśisuttāne.
Kesällä menemme mielellään kävelylle. ಬೇ-ಿಗ---ಲ--್ಲ----ವ- ಹವಾ--ೇವನೆಗ- ಹ-ಗುತ-ತೇವೆ. ಬ------------- ನ--- ಹ-- ಸ------ ಹ---------- ಬ-ಸ-ಗ-ಕ-ಲ-ಲ-ಲ- ನ-ವ- ಹ-ಾ ಸ-ವ-ೆ-ೆ ಹ-ಗ-ತ-ತ-ವ-. ------------------------------------------- ಬೇಸಿಗೆಕಾಲದಲ್ಲಿ ನಾವು ಹವಾ ಸೇವನೆಗೆ ಹೋಗುತ್ತೇವೆ. 0
B----e--lada----n--u ---- s-v--e---hōgu-t---. B-------------- n--- h--- s------- h--------- B-s-g-k-l-d-l-i n-v- h-v- s-v-n-g- h-g-t-ē-e- --------------------------------------------- Bēsigekāladalli nāvu havā sēvanege hōguttēve.
Talvi on kylmä. ಚ-ಿ-ಾ--ಲ್ಲ---ಳ- -ರ-ತ----. ಚ---------- ಚ-- ಇ-------- ಚ-ಿ-ಾ-ದ-್-ಿ ಚ-ಿ ಇ-ು-್-ದ-. ------------------------- ಚಳಿಗಾಲದಲ್ಲಿ ಚಳಿ ಇರುತ್ತದೆ. 0
C-ḷig--a-a-l- --ḷi--r-t--d-. C------------ c--- i-------- C-ḷ-g-l-d-l-i c-ḷ- i-u-t-d-. ---------------------------- Caḷigāladalli caḷi iruttade.
Talvella sataa lunta tai vettä. ಚ-ಿ-ಾಲದ--ಲ- ಹ----ೀ-ು---ದ- -ಥ-- ಮ-- -ರುತ----. ಚ---------- ಹ-- ಬ-------- ಅ--- ಮ-- ಬ-------- ಚ-ಿ-ಾ-ದ-್-ಿ ಹ-ಮ ಬ-ಳ-ತ-ತ-ೆ ಅ-ವ- ಮ-ೆ ಬ-ು-್-ದ-. -------------------------------------------- ಚಳಿಗಾಲದಲ್ಲಿ ಹಿಮ ಬೀಳುತ್ತದೆ ಅಥವಾ ಮಳೆ ಬರುತ್ತದೆ. 0
Ca-i--ladall--h--a----u-t--- --h-----aḷe -a-utt-d-. C------------ h--- b-------- a----- m--- b--------- C-ḷ-g-l-d-l-i h-m- b-ḷ-t-a-e a-h-v- m-ḷ- b-r-t-a-e- --------------------------------------------------- Caḷigāladalli hima bīḷuttade athavā maḷe baruttade.
Talvella me jäämme mielellään kotiin. ಚಳ-ಗಾಲದಲ್---ಮನ--ಲ--ಿ---ಲು-ಇ-್ಟಪ--ತ-ತ--ೆ. ಚ---------- ಮ------- ಇ--- ಇ------------- ಚ-ಿ-ಾ-ದ-್-ಿ ಮ-ೆ-ಲ-ಲ- ಇ-ಲ- ಇ-್-ಪ-ು-್-ೇ-ೆ- ---------------------------------------- ಚಳಿಗಾಲದಲ್ಲಿ ಮನೆಯಲ್ಲಿ ಇರಲು ಇಷ್ಟಪಡುತ್ತೇವೆ. 0
C--i--la-al-i-maney--l---ralu---ṭa--ḍuttēve. C------------ m-------- i---- i------------- C-ḷ-g-l-d-l-i m-n-y-l-i i-a-u i-ṭ-p-ḍ-t-ē-e- -------------------------------------------- Caḷigāladalli maneyalli iralu iṣṭapaḍuttēve.
On kylmä. ಚ-ಿ----ತ್---ೆ. ಚ-- ಆ--------- ಚ-ಿ ಆ-ು-್-ಿ-ೆ- -------------- ಚಳಿ ಆಗುತ್ತಿದೆ. 0
Ca-i ā-u-t-de. C--- ā-------- C-ḷ- ā-u-t-d-. -------------- Caḷi āguttide.
Sataa. ಮ-ೆ ಬರ--್-ಿ--. ಮ-- ಬ--------- ಮ-ೆ ಬ-ು-್-ಿ-ೆ- -------------- ಮಳೆ ಬರುತ್ತಿದೆ. 0
Ma-e--a-ut--d-. M--- b--------- M-ḷ- b-r-t-i-e- --------------- Maḷe baruttide.
On tuulista. ಗ--- ---ುತ-ತ-ದೆ. ಗ--- ಬ---------- ಗ-ಳ- ಬ-ಸ-ತ-ತ-ದ-. ---------------- ಗಾಳಿ ಬೀಸುತ್ತಿದೆ. 0
G-ḷi---su--i-e. G--- b--------- G-ḷ- b-s-t-i-e- --------------- Gāḷi bīsuttide.
On lämmintä. ಸ-ಖ- ಆ----ತಿದ-. ಸ--- ಆ--------- ಸ-ಖ- ಆ-ು-್-ಿ-ೆ- --------------- ಸೆಖೆ ಆಗುತ್ತಿದೆ. 0
S---e -g------. S---- ā-------- S-k-e ā-u-t-d-. --------------- Sekhe āguttide.
On aurinkoista. ಸೂರ-ಯ-ಪ--ಕ--ಿ-----ಿ-್----. ಸ---- ಪ------------------- ಸ-ರ-ಯ ಪ-ರ-ಾ-ಿ-ು-್-ಿ-್-ಾ-ೆ- -------------------------- ಸೂರ್ಯ ಪ್ರಕಾಶಿಸುತ್ತಿದ್ದಾನೆ. 0
S-rya----k-śi-ut----āne. S---- p----------------- S-r-a p-a-ā-i-u-t-d-ā-e- ------------------------ Sūrya prakāśisuttiddāne.
On kirkasta. ಹ--ಮ-ನ-ಹಿ----ಾಗ--ೆ. ಹ----- ಹ----------- ಹ-ಾ-ಾ- ಹ-ತ-ರ-ಾ-ಿ-ೆ- ------------------- ಹವಾಮಾನ ಹಿತಕರವಾಗಿದೆ. 0
H-vā--na------a-a----de. H------- h-------------- H-v-m-n- h-t-k-r-v-g-d-. ------------------------ Havāmāna hitakaravāgide.
Millainen sää on tänään? ಇಂದು ಹವ-ಮ-- -ೇ---ೆ? ಇ--- ಹ----- ಹ------ ಇ-ದ- ಹ-ಾ-ಾ- ಹ-ಗ-ದ-? ------------------- ಇಂದು ಹವಾಮಾನ ಹೇಗಿದೆ? 0
I--- havāmāna h-gi-e? I--- h------- h------ I-d- h-v-m-n- h-g-d-? --------------------- Indu havāmāna hēgide?
Tänään on kylmä. ಇ----ಚ------ದ-. ಇ--- ಚ--------- ಇ-ದ- ಚ-ಿ-ಾ-ಿ-ೆ- --------------- ಇಂದು ಚಳಿಯಾಗಿದೆ. 0
I-d--c----ā-id-. I--- c---------- I-d- c-ḷ-y-g-d-. ---------------- Indu caḷiyāgide.
Tänään on lämmin. ಇ--ು-ಸ-ಖೆ-ಾ-ಿ-ೆ ಇ--- ಸ--------- ಇ-ದ- ಸ-ಖ-ಯ-ಗ-ದ- --------------- ಇಂದು ಸೆಖೆಯಾಗಿದೆ 0
I-d- sekh---gi-e I--- s---------- I-d- s-k-e-ā-i-e ---------------- Indu sekheyāgide

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!