Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   it Stagioni e tempo

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [sedici]

Stagioni e tempo

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi italia Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Q---t- s-no--e--tag---i: Q----- s--- l- s-------- Q-e-t- s-n- l- s-a-i-n-: ------------------------ Queste sono le stagioni: 0
kevät, kesä La--r--av--a,-l-e-t--e, L- p--------- l-------- L- p-i-a-e-a- l-e-t-t-, ----------------------- La primavera, l’estate, 0
syksy ja talvi. l-a---n-o-- -’-n-e--o. l-------- e l--------- l-a-t-n-o e l-i-v-r-o- ---------------------- l’autunno e l’inverno. 0
Kesä on kuuma. D-e-t-te -------o- - L---t-t--- -a-d-. D------- f- c----- / L------- è c----- D-e-t-t- f- c-l-o- / L-e-t-t- è c-l-a- -------------------------------------- D’estate fa caldo. / L’estate è calda. 0
Kesällä paistaa aurinko. D-e--ate-c---/---lende-il-s-le. D------- c-- / s------ i- s---- D-e-t-t- c-è / s-l-n-e i- s-l-. ------------------------------- D’estate c’è / splende il sole. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. D--s-ate-ci pia-e ----r- / an-i--- v-l--t-----a--asseggio. D------- c- p---- a----- / a------ v--------- a p--------- D-e-t-t- c- p-a-e a-d-r- / a-d-a-o v-l-n-i-r- a p-s-e-g-o- ---------------------------------------------------------- D’estate ci piace andare / andiamo volentieri a passeggio. 0
Talvi on kylmä. D-in-er----a----ddo.-/ ------rno è f--d--. D-------- f- f------ / L-------- è f------ D-i-v-r-o f- f-e-d-. / L-i-v-r-o è f-e-d-. ------------------------------------------ D’inverno fa freddo. / L’inverno è freddo. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. D’--v-rno -e--ca-- piov-. D-------- n----- o p----- D-i-v-r-o n-v-c- o p-o-e- ------------------------- D’inverno nevica o piove. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. D-i---r-o p----ria-o--e-ta---in -asa-/-r-mani--- v--e-t-er- a --s-. D-------- p--------- r------ i- c--- / r-------- v--------- a c---- D-i-v-r-o p-e-e-i-m- r-s-a-e i- c-s- / r-m-n-a-o v-l-n-i-r- a c-s-. ------------------------------------------------------------------- D’inverno preferiamo restare in casa / rimaniamo volentieri a casa. 0
On kylmä. F- --eddo. F- f------ F- f-e-d-. ---------- Fa freddo. 0
Sataa. P-ov-. P----- P-o-e- ------ Piove. 0
On tuulista. Ti-a-ve-to- / E’--ent--o. T--- v----- / E- v------- T-r- v-n-o- / E- v-n-o-o- ------------------------- Tira vento. / E’ ventoso. 0
On lämmintä. Fa-----o. F- c----- F- c-l-o- --------- Fa caldo. 0
On aurinkoista. C-è-i---o--. --E’-s-leggi-t-. C-- i- s---- / E- s---------- C-è i- s-l-. / E- s-l-g-i-t-. ----------------------------- C’è il sole. / E’ soleggiato. 0
On kirkasta. È--ere--. È s------ È s-r-n-. --------- È sereno. 0
Millainen sää on tänään? Ch- ----o ----ggi? C-- t---- f- o---- C-e t-m-o f- o-g-? ------------------ Che tempo fa oggi? 0
Tänään on kylmä. Og-i f--f--d-o. O--- f- f------ O-g- f- f-e-d-. --------------- Oggi fa freddo. 0
Tänään on lämmin. O-g- f- c----. O--- f- c----- O-g- f- c-l-o- -------------- Oggi fa caldo. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

Videota ei löytynyt!

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!