Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   tr Mevsimler ve hava

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [on altı]

Mevsimler ve hava

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi turkki Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: B---a---evs--l-rdir: B----- m------------ B-n-a- m-v-i-l-r-i-: -------------------- Bunlar mevsimlerdir: 0
kevät, kesä il-ba--r, yaz, i-------- y--- i-k-a-a-, y-z- -------------- ilkbahar, yaz, 0
syksy ja talvi. so-bah-- v--kı-. s------- v- k--- s-n-a-a- v- k-ş- ---------------- sonbahar ve kış. 0
Kesä on kuuma. Y-----caktır. Y-- s-------- Y-z s-c-k-ı-. ------------- Yaz sıcaktır. 0
Kesällä paistaa aurinko. Y--ın -ü--ş-açar. Y---- g---- a---- Y-z-n g-n-ş a-a-. ----------------- Yazın güneş açar. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Y---n---z-e-- --ve---. Y---- g------ s------- Y-z-n g-z-e-i s-v-r-z- ---------------------- Yazın gezmeyi severiz. 0
Talvi on kylmä. K-- ---u--u-. K-- s-------- K-ş s-ğ-k-u-. ------------- Kış soğuktur. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. K--ın --r--ey--yağ--- yağ-r. K---- k-- v--- y----- y----- K-ş-n k-r v-y- y-ğ-u- y-ğ-r- ---------------------------- Kışın kar veya yağmur yağar. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Kı----e--- k--m-yı --ve---. K---- e--- k------ s------- K-ş-n e-d- k-l-a-ı s-v-r-z- --------------------------- Kışın evde kalmayı severiz. 0
On kylmä. S-ğ--. S----- S-ğ-k- ------ Soğuk. 0
Sataa. Y----r -a-ıyor. Y----- y------- Y-ğ-u- y-ğ-y-r- --------------- Yağmur yağıyor. 0
On tuulista. R-z-a-l-. R-------- R-z-a-l-. --------- Rüzgarlı. 0
On lämmintä. S--a-. S----- S-c-k- ------ Sıcak. 0
On aurinkoista. G-----i. G------- G-n-ş-i- -------- Güneşli. 0
On kirkasta. Hava a-ı-. H--- a---- H-v- a-ı-. ---------- Hava açık. 0
Millainen sää on tänään? B-g---h--a n----? B---- h--- n----- B-g-n h-v- n-s-l- ----------------- Bugün hava nasıl? 0
Tänään on kylmä. B---n---ğ--. B---- s----- B-g-n s-ğ-k- ------------ Bugün soğuk. 0
Tänään on lämmin. Bu-ün s----. B---- s----- B-g-n s-c-k- ------------ Bugün sıcak. 0

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!